Kevätkuulumisia ja alkuvuoden kootut reissutarinat
Muuttolintujen parvet, joutsenten huudot ja fasaanikukkojen pöyhkeät tanssit – kevät on selvästi jo pitkällä ja luonto puhkeamassa kukkaan! Me ollaan siis seurattu kevään etenemistä viimeiset viikot kotikonnuilla Suomessa, ja oltu sen verran kiireisiä, että blogit ovat olleet varsin hiljaisia. Siksipä tässä reissupäiväkirjan osassa päivitetään kuulumiset paketoimalla yhteen alkuvuoden kulku, ja seuraavissa postauksissa jatketaan tarkemmilla kohdevinkeillä Andalusiassa reissaamiseen liittyen. Tänne Suomeen ei taaskaan olla tultu jäämään, vaan pikemminkin käymään ja kääntymään, eli uudet seikkailut odottavat jo ihan kulman takana!
Koirien, kanojen ja hedelmätarhan kaitsijoina Torroxissa
Päiväkirjan edellisessä osassa seikkailtiin Italiassa ja matkattiin sieltä Espanjaan, jossa aloitettiin joulukuun alussa kahden ja puolen kuukauden mittainen talonvahtipesti Torroxin El Morchessa, Málagan itäpuolella. Paikka oli meille jo vanha tuttu, suomalaispariskunnan koti, jossa ollaan oltu koiravahteina jo pariinkin kertaan aiemmin. Nyt meillä oli Pate-koiran lisäksi hoidettavana sen uusi söpö ”pikkusisko” Piña, sekä lauma kanoja ja ankka. Kaikki eläimet asustelivat pienellä ”ranchilla”, hedelmätarhalla reilun kolmen kilometrin päässä asunnolta. Pestin puuhapisteisiin kuului ruokkimisten ja rapsutusten lisäksi avokado-, mango- ja banaanipuiden kastelua, ja luontaisetuihin kuului herkullisten avokadojen keräily syötäväksi, sekä tietysti päivittäinen kananmunasato.
Päivät Torroxissa asettuivat nopeasti uomaansa – ranchilla käytiin kahdesti päivässä joko osana juoksulenkkiä tai mopolla, välissä tehtiin asunnolla työhommia ja blogijuttuja, ja iltaisin käytiin kävelyillä rantapromenadilla, kokkailtiin ”kotona” tai käytiin toisinaan syömässä ulkona. Säät El Morchessa ovat talvellakin pääasiassa varsin kivat, ei tietenkään mitään kesäisen kuumaa, mutta varsinkin aurinkoisina päivinä kuitenkin sen verran lämmintä, että ainakin lenkillä tarkeni hyvin shortseissa. Väliin mahtui toki sateisempia ja pilvisempiäkin jaksoja.
Arkisten rutiinien oheen sovitettiin talven aikana muutamia päiväretkiä lähiseudun kauniisiin pieniin kyliin ja luontopoluille. Käytiin jälleen myös aina niin kivassa Málagassa muun muassa katsomassa kuuluisat jouluvalot sekä panimovierailulla. Joulun aikaan pidettiin enemmän vapaata töistä, kokkailtiin jouluruokia, herkuteltiin ja vaihdettiin kuulumisia Suomeen videopuhelujen välityksellä. Uutta vuotta saatiin juhlistaa ystävien seurassa, kun italiassakin tapaamamme kaveripariskunta pysähtyi treffaamaan meitä ennen paluuta Suomeen. Tavattiin talven aikana myös muutamia Málagan seudulla asuvia suomalaisia sekä useampaakin siellä reissannutta bloggaaja- / vloggajakollegaa. Kaiken kaikkiaan aika Torroxissa hujahti todella nopeasti, kuten house-sitit yleensäkin.
Valkoisia kaupunkeja ja hiljaisia surffikyliä Cadizin provinssissa
Helmikuun puolessa välissä, isäntäväen palattua kotiin El Morcheen, me päästiin taas reissaamaan vähän laajemmalla säteellä. Helmikuun loppupuoliskolla tehtiin parin viikon mittainen road trip Andalusiassa Málagan provinssin luoteisosien kautta Cádizin provinssiin, jossa vierailtiin muun muassa useammassa hurmaavassa valkoisessa kaupungissa. Reissun kohokohtia olivat muun muassa El Torcal de Antequeran luonnonpuisto, Arcos de la Fronteran kallion päälle rakennettu vanha keskusta sekä ihastuttava Vejer de la Fronteran kylä.
Cádizin rannikolla majoituttiin parissa pienessä surffikylässä, osin leirintäalueella reissupakussamme yöpyen, osin Airbnb-majoituksissa. Helmikuussa rannoilla oli tuulista ja hiljaista, mutta rantavedet kuhisivat leijalautailijoita ja purjelautailijoita. Hauskannäköistä touhua molemmat! Tästä road tripista on koottu erillinen postaus, jossa esitellään reissukohteita tarkemmin.
Tarifan ja Gibraltarin kautta koiravahdeiksi Esteponaan
Road tripin viimeisinä kohteina käytiin pikaisesti tutustumassa Andalusian ja koko Manner-Espanjan eteläisimmässä kolkassa sijaitsevaan Tarifan kaupunkiin, joka sekin tunnetaan komean vanhan keskustansa ja linnoitustensa ohella leijalautailukohteena. Tarifassa treffattiin Torroxissakin tapaamiamme Unelmatrippi-blogin Jenniä ja Hemmoa, ja vietettiin oikein hauska ilta yhdessä illallisen merkeissä! Kaveritreffit jatkuivat vielä Gibraltarilla, jossa käytiin moikkaamassa siellä jo pidempään asunutta ystävää. Nämä kohtaamiset maailmalla ovat kyllä huippuja hetkiä, varsinkin kun sosiaaliset ympyrät nomadielämässä ovat muuten usein varsin suppeat.
Helmi-maaliskuun vaihteessa tehtiin Esteponassa reilun viikon mittainen koiranvahtipesti söpön ja jättikokoisen Eddy-koiran hoitajina. Costa de Solilla sijaitseva Estepona ei ollut meille ennestään tuttu kaupunki, mutta osoittautui varsin hurmaavaksi paikaksi. Estepona lukeutuu Andalusian valkoisiin kaupunkeihin, ja sen historiallisessa keskustassa ihastuttaa paitsi kapeat kujat ja arkkitehtuuri myös kukkaistutukset. Värikkäitä kukkaruukkuja on tuhansittain ympäri vanhaa keskustaa, ja niiden myötä kaupungin kadut ovat saaneet pittoreskin, koristeellisen ilmeen.
Perinteinen Suomi-vierailu maalis-huhtikuussa
Kuten useina vuosina aiemminkin, maaliskuussa meitä kutsui vierailu koti-Suomeen. Keväinen reissu Suomessa oli meille jo perinteikäs ”työ-loma”, jossa yhdistettiin intensiivinen kahden viikon työjakso Oulun Musiikkijuhlilla, työskentelyä asiakasyrityksen projektien parissa sekä vierailuja perheidemme luokse sekä ystävien tapaamista Oulussa ja muualla Suomessa. Huhtikuun puolella pääsiäisen aikaan vietettiin aikaa vanhempiemme luona Lounais-Lapissa ja Rovaniemellä, ja pääsimme nauttimaan upean aurinkoisista kevättalven päivistä muun muassa meren jäällä hiihtäen.
Suomessa käyminen on aina kivaa aikaa, mutta huhtikuun puolessa välissä reissukuume jo taas kutitteli kovasti – meillähän ei ole Suomessa mitään sen kummempaa tukikohtaa, vain joitain vaatteita ja tavaroita varastoituna sukulaisten nurkkiin. Seikkailut maailmalla siis jatkuvat ilman paluusuunnitelmia, ja uusi reissukausi pyörähtää käyntiin lennolla Espanjaan, jossa reissupakumme odottaa meitä Torroxissa, ja seuraavien viikkojen aikana tullaan tutustumaan uusiin kohteisiin Portugalissa!
Varsin mukavalta kuulostava alkuvuosi teillä! Me kävimme pääsiäisenä Krakovassa, mutta muutoin olemme pyytelleet ihan Suomessa, joskin täällä ollaan sitten tehty useampiakin viikonloppureissuja. Nytkään ei ihan hetkeen ole tarkoitus ulkomaille lähteä, mutta ihan mukavaa vaihtelua tämäkin!
Alkuvuoteen mahtui kyllä taas monenlaista, vaikka oltiinkin niin kovin tutuissa maissa. Meille kotimaanmatkailu on nykyään kovin harvinaista, mutta todella paljon riittäisi kierrettävää ihan Suomessakin, luontokohteita erityisesti. Kivaa kevään jatkoa ja reippaita Suomi-retkiä teille!
Oli kyllä tosi hauska tavata taas! Toivottavasti törmäillään jälleen. 🙂
Täytyypä itsekin tehdä jossain vaiheessa joku tällainen kooste meidän talvestamme Andalusiassa. Onhan tässä tullut kierreltyä siellä täällä – ja osin tosiaan ihan samoissa paikoissa kuin tekin. Andalusia on kyllä mukavan monipuolinen alue. Nähtävää riittää!
Niinhän siinä kävi, että tämä toive toteutui jo ennen kuin ehdin vastata kommenttiin täällä 😀 Ja olipa taas mukavaa! Mielenkiinnolla odotan teiltäkin lisää postauksia Andalusiasta!
Kivankuuloisia nuo teidän hoitokeikat eläimineen! Meillä on kesäkuussa sama suunta, eli Andalucia kutsuu ja varmaakin juuri tuolla Malaga, Gibraltar ja Tarifa -säteellä käydään. Tuo luonnonpuisto meille jo vinkattiinkin ja nappaan täältä mukaan noita kylävinkkejä myös, kiitos niistä! 🙂
Lemmikkivahtipestit on olleet meille ihan mahtava tapa asua ja matkustaa! Kiva kuulla että teilläkin on reissu Andalusiaan tulossa, täällä kyllä riittää nähtävää! Lisää kuvia ja fiiliksiä meidän pistäytymisistä valkoisiin kyliin ja luontokohteisiinkin on tulossa pian!
Alkuvuotenne tuntuu olleen ihan kiva. Andalusiassa tuntuu olevan paljon tekemistä.
Andalusiasta löytyy kyllä vaikka mitä! Monella valitettavasti on tästä alueesta sellainen “kanariamainen” mielikuva, joka perustuu vain johonkin rannikon lomakohteisiin, mutta totuus on ihan toinen. Ja niinhän se on myös Kanarian saarten kohdalla.
Kaikenlaista noiden eläimien ympärillä, niinkuin tällaiset talon eli eläinten vahtihommat. Itse en hetimmiten osaa ajatella, että antaisin asuntoni jonkun tuntemattoman asuttavaksi, vaikka joskus tuttavapariskunnalle olemmekin sen matkamme ajaksi antaneet. Ainakin pitäisi sitten saada joku huone suljettua ja roudata sinne jollain määritelmällä tärkeimpiä ja rakkaimpia tavaroita kaiken varalta … No, kukin tavallaan, ja kivahan se varmasti on kun osuu kohdalleen, ihmiset, jotka haluavat antaa asuntonsa ja eläimensä vahdittaviksi ja ihmiset, jotka haluavat noita hommia tehdä. Cadizista pidimme erityisesti siellä käydessämme!
Kotiin otettava lemmikkivahti on usein se paras ratkaisu ensisijaisesti juuri niiden lemmikkien kannalta, kun saavat olla omassa ympäristössä eikä esimerkiksi kennelissä, ja seuraakin on sen sijaan että kävisi vaikka vain palkattu ruokkija / kävelyttäjä. Mutta lemmikkivahtihoitajia käyttävien toki täytyy olla avoimia ottamaan tuntemattomat “lomittajat” vastaan jotta homma toimisi – luottamuksen lisäämiseksi lemmikkivahtialustoissa on kaikki taustatiedot, rekisteröitymiset ja arvostelut. Jossain kodeissa on ollut tuollaisia ratkaisuja että esimerkiksi joku huone on lukittu, toki tarkoitus ei tietenkään ole nuuskia nurkkia muutenkaan, vaan asua niissä kodin tiloissa joista on sovittu.
Meillä muuten jäi tuo Cadizin kaupunki vielä kierroksella käymättä, kun satuimme sinne juuri karnevaalien alun aikaan, jolloin koko kaupunki oli ihan ammuttu täyteen, ja kohtuuhintaisesta majoituksesta tai edes paikasta autolle oli ihan turha haaveilla, samoin kuin rauhallisesta kaupunkikierroksesta 😀 No, seuraavan kerran sitten.
Ihanan kesäisiä kuvia tuossa alussa. Itsellä myös seikkailujalkaa pakottaa kovasti. Työt vain sattuu häiritsevän kaikkia kivoja harrastuksia. Noh, odotan kuitenkin kovasti kesää ja sitä mitä se tuo tullessaan. Mukavia reissuja teille!
Kiitos Melissa! Andalusian rannikolla oli jälleen varsin kesäisiä päiviä myös ihan keskitalvella, mutta tottakai välillä myös pilvisempää, tuulista ja sateistakin. Tuolle helmikuun road tripillekin sattui vähän kaikenlaista säätä, mutta onneksi pääosin aurinkoisia päiviä, jolloin paitsi kylissä kiertely, myös valokuvaaminen on tietysti kivempaa. Työthän ne aina tahtoo häiritä reissaamista, meilläkin, vaikka ne kulkevatkin koko ajan mukana ja voi aika vapaasti valita missä niitä tekee.
Kateellisena lueskelin taas… Minulta jäi tällainen elämä toteutumatta, vaikka haaveena olikin. Nyt tulee jo ikä ja “vääränlainen” puoliso vastaan 😀 Koiravahtina olo kelpaisi kyllä minulle, koska omaa koiraa ei enää ole mutta kovasti tekisi mieli rapsutella. Olen joskus lukenut juttujanne alusta saakka, pitänee aloittaa uudestaan alusta!
Tässä tuli kyllä muutama vinkkikin, kun juuri mietin lähtisinkö taas syksyllä pidemmäksi aikaa jonnekin Malagan suuntaan.
Kiitos paljon Raija! Täysipäiväisesti reissaavia on monen ikäisiä parikymppisistä eläkeläisiin, joten ei sellaista varsinaista oikeaa aikaa irtiottoon varmaan ole olemassakaan. Meillä on käynyt tuuri kun rinnalle sattui kumppani jolla on samanlaiset ajatukset reissuelämän suhteen, ja toki tässä elämäntavassa pitää muutenkin “sietää” toista lähes 24/7. Jotkut tekee pitkiä reissuja niin että puoliso jää kotiin, mutta itse en sellaista oikein osaisi kuvitella tekeväni.
Malaga ja myös muu Andalusia on ihana ja sopivan lämmin syksylläkin, toivottavasti pääset reissuun!