Patikointia ja maisemaonnellisuutta Torroxin keväässä

Terveisiä jälleen Torroxista! Teimme tuossa kuun vaihteessa paluun takaisin Malagan rannikolle, eli näköjään muutetaan noin kuukauden välein edestakaisin Almerian ja Malagan provinssien välillä. Tällä kertaa ei olla lemmikkivahtihommissa, vaan asutaan vuokra-asunnossa Peñoncillossa Torrox Costalla. Asunnon omistaa samainen suomalaispariskunta, jonka koiraa oltiin hoitamassa helmikuussa, ja mielihyvin otettiin heidän tekemä, varsin edullinen, asuntotarjous täältä kauniilta seudulta vastaan. Kahden huoneen söpö pikkuasunto on ollut viime viikot remontin alla, ja koska espanjalaisissa aikatauluissa on usein melkoisesti niin sanottua mañana-meininkiä, remontti ei ihan ehtinytkään valmiiksi ennen meidän muuttoa tänne. Kylpyhuoneen uusiminen oli onneksi saatu päätökseen, mutta sänkynä sai alkuun toimia patja lattialla, ja keittiöasentajaa jouduttiin odottelemaan pääsiäisen yli. Meillä oli kuitenkin sentään liesitaso ja vedenkeitin käytössä, niin vallan hyvin pärjättiin ilman varsinaista keittiötäkin. Nyt on kaikki valmista ja viihdytään näissä maisemissa kerrassaan mainiosti.

Torroxin ja Nerjan maisemien lumoissa

Torroxin ja Nerjan rannikkomaisemat on ehtineet tulla meille jo varsin tutuiksi, sillä lenkkeillään pitkin rantakatuja ja ylhäällä kukkuloiden päällä lähes päivittäin. Täällä on tähän aikaan vuodesta todella nättiä, kun kaikkialla vihertää ja kukkii. Toisinaan tulee jotenkin todella maisemaonnellinen olo, ja ei olisi vaikea kuvitella asuvansa jossain täällä vähän pidempäänkin. Turkoosin ja sinisen sävyissä välkkyvä meri ja miltei heti rannasta kohoamaan lähtevät kumpuilevat vuoret ovat todella kaunis yhdistelmä, jota vielä koristavat rantojen palmurivit ja rinteillä kiipeilevät värikkäät talot.

Torrox markkinoi muuten itseään varsin itsevarmasti lauseella ”Euroopan paras ilmasto”. En tiedä mihin tämä väite mahtaa perustua, mutta näin talvi- ja kevätkuukausina täällä asustelleena, ei säät ainakaan huonot ole olleet. Sateisia päiviä täällä on hyvin vähän, ja aurinko lämmittää mukavasti talvellakin. Andalusiassa on tunnetusti todella kuumat kesät, mutta täällä rannikolla ei kai ole ihan niin tukalaa kuin sisämaassa. Lempeästä ilmastosta huolimatta talviasuminen täällä voi kyllä olla todella koleaa ja homeistakin touhua, jos asunnon lämmitys- ja eristysasiat eivät ole kunnossa, ja tästä on monella suomalaisellakin huonoja kokemuksia.

Patikka El Cielon huipulle

Pääsiäisenä pidettiin vähän lomaa töistä ja suunnattiin patikkapoluille Nerjan pohjoispuolelle, jossa on vuoristoinen Sierras de Tejeda, Almijara y Alhama Parque Natural kansallispuisto. Pitkän perjantain ratoksi kiivettiin El Cielo vuoren huipulle 1508 metriä merenpinnan yläpuolelle. 21 kilometrin patikka oli kohtuullisen raskas, mutta antoisa, kulkien ensin pitkin helppokulkuista metsätietä, sitten hieman pusikoituneita polkuja pitkin ylös laaksossa, ennen kivikkoisempaa loppunousua El Cielon päälle. Takaisin lähtöpisteeseen Nerja Cavesin lähettyville palattiin toista reittiä, joka kulki paikoin kallioiden päällä, paikoin halki metsäisempien maisemien, ja lopussa pitkin kuivunutta joen uomaa.

Maisemallisesti El Cielon huiputus oli tosi hieno retki, ja vaikka tuo luonnonpuiston alue on todella lähellä rannikkoa ja Nerjan kaupunkia, siellä tuntee olevansa varsin kaukana kaikesta, erityisesti kun valitsee harvemmin käytettyjä reittejä. Polkuosuuksilla saatiin kävellä pitkiä pätkiä näkemättä ketään muita, eikä huipullakaan ollut kuin muutama kanssavaeltaja. Vaikka päivä oli aurinkoinen, El Cielon huippu oli kääriytynyt pilviin. Selkeällä säällä huipulta näkee todella kauas, myös Marokon rannikon meren toisella puolella, mutta meitä tervehti rannikkomaiseman sijasta vain harmaa seinämä. Onneksi huippu ei ollut reitin ainoa hieno näköalapaikka.

Kaikkiaan patikkapäivän aikana kertyi nousu- ja laskumetrejä yli 1400 ja aikaakin meni kuutisen tuntia. Jos joku täälläpäin asuva tai reissaava haluaa tehdä saman kierroksen, voidaan laittaa gps-jälki reitistä tulemaan, ja yksityiskohtaisempi kuvaus patikasta on tulossa FinnsAway blogin puolelle kunhan keretään.

Mitä seuraavaksi?

Meidän suunnitelmat tulevien viikkojen suhteen on jälleen aika epäselvät. Asutaan täällä Torroxissa nyt vähintäänkin huhtikuun loppuun, varmaan vähän pidempäänkin, ellei tähän asuntoon jo ala tulla varauksia Airbnb:n kautta. Odotellaan myös tietoa matkustusrajoitusten mahdollisesta muuttumisesta – Andalusiassa provinssien väliset rajat on edelleen suljettuna, eli meillä ei ole vieläkään asiaa Malagan ulkopuolelle. Suunnitteilla on kuitenkin pientä reissaamista täällä provinssin sisällä, ja nyt viikonloppuna mennään viimein käymään Malagan kaupungissa. Malaga on tuttu vajaan viiden vuoden takaa, jolloin käytiin siellä päiväreissu Torremolinoksesta, ja kaupunki vaikutti varsin viihtyisältä. Silloin käytiin myös Alcazaban linnoituksessa ja Gibralfaron linnassa, ja niitä voi kyllä suositella kaikille Malagassa vieraileville. Mutta tuoreita kuulumisia Malagasta siis luvassa seuraavassa postauksessa!