Suomi-kesän jälkeen kohti uusia seikkailuja Euroopassa

Terveisiä tien päältä, pitkästä aikaa! Blogi on viettänyt pari kuukautta hiljaiseloa, meidän reissatessa kesäisessä Suomessa ja valmistellessa seuraavien kuukausian road tripia Baltiassa ja Saksassa. Tultiin siis pienelle kotimaan kierrokselle vuoden poissaolon jälkeen juuri juhannuksen alla, ja vietettiin suurin osa kesästä Oulun seudulla entisillä kotikulmilla. Ihanista ilmoista ja kesän kauneudesta nauttimisen lisäksi ohjelmaan kuului vierailuja perheenjäsenten ja ystävien luona eri puolilla Suomea, sekä pitkästi toistakymmentä pienpanimoa kattanut olutblogi-kierros, josta tulee piakkoin juttuja Craft Beer Nomads -blogin puolelle.

Kesän aikana myös rakenneltiin meidän uutta kulkupeliä, eli tuunattiin pieni pakettiauto yksinkertaiseksi camper vaniksi. Neljä vuotta Euroopan kierroksilla luotettavasti palvellut reissukumppanimme, jo vanhahko Nissan Tiida vaihtui tuoreempaan ja tilavampaan autoon, Nissan NV200 pakuun. Takatilan eristämisen ja lavereiden rakentamisen myötä pakussa pystyy nyt tilapäismajoittumaan oikein mukavasti, mikä tuo hieman lisää vapautta reissaamiseen. Pakuprojektista on luvassa erillinen, kattavampi artikkeli tässä piakkoin kunhan keretään.

Baltian halki Keski-Eurooppaan

Kuten jo pari kertaa aiemmin, uusi kausi nomadielämää alkoi matkalla halki Baltian maiden. Meillä tuli elokuussa täyteen jo neljä vuotta uutta paikkariippumatonta elämää, mutta jälleen parin Suomessa vietetyn kuukauden jälkeen tuntui siltä, että ollaan uuden edessä, odottaen innolla sekä uusia seikkailuja että sitä omaa arkea maailmalla. Suomessa oltiin jälleen sellaisessa kyläilymoodissa, ja oman tukikohdan puuttuessa aikaa ja rauhaa töihin ja kirjoitusprojekteihin keskittymiselle oli varsin rajallisesti. Lähdettiinkin rakentamaan syksyn aikataulua niin, että pysähdyttäisiin pidemmiksi ajoiksi paikalleen, jotta saadaan vietyä keskeneräiset työt maaliin.

Nomadielämää Riiassa

Aloitettiin syksyn road trip lauttamatkalla Helsingistä Tallinnaan. Toisin kuin viime kesänä, jolloin jäätiin viikoksi Tallinnaan ennen laajempaa Baltian kierrosta, jatkettiin tällä kertaa satamasta matkaa suoraan Latvian puolelle, jossa yhden levähdyspaikalla nukutun yön jälkeen saavuttiin meille jo kovin tuttuun pääkaupunkiin Riikaan. Löydettiin Airbnb:sta tosi kiva studioasunto Avotin alueelta, kolmisen kilometriä vanhakaupungista. Avoti, jota usein kutsutaan pääkadun mukaan myös Avotu ielaksi, on boheemiksikin kuvailtu, nopeasti kehittyvä naapurusto, jossa on komeita jugend-rakennuksia ja tunnelmallisia vanhoja puutaloja, teollisuusmiljöötä ja paljon pieniä kuppiloita ja putiikkeja.

Meidän vuokraama sijaitsi vuonna 2020 entisöidyssä, 1800-luvun lopussa rakennetussa, arkkitehti Konstantin Peksenin suunnitelemassa puutalossa (). Taloon on remontoitu parikymmentä pientä asuntoa, joita vuokrataan pääasiassa Airbnb:n kautta. Kompaktissa ja todella siistissä studiossa oli kaikki tarpeellinen muutaman päivän asumiseen tai vähän pidempäänkin oleiluun, ja hintaa tuli siivousmaksuineen parikymmentä euroa yöltä. Check in sujui superhelposti avainboksin avulla, ja parkkeeraamaan pystyi maksutta sekä pihalle että kadun varteen. Tätä paikkaa voi kyllä suositella erityisesti niille, joita kiinnostaa tutustua historiallisen keskustan ulkopuoliseen Riikaan. Ja tosiaan, samassa talossa on näitä studioasuntoja paljon, joten jos juuri tuo linkin takana oleva asunto ei ole vapaana, kannattaa tsekata saman vuokraajan muut kohteet.

Päivät Riiassa noudattivat hyvin piykälle tuttua kaavaa, eli töitä, ruokaa, lenkkeilyä ja muuta ulkoilua. Näin olutharrastajalle Riika on muuten oivallinen kohde, ja Avotin alueella törmättiin peräti kahteen uuteen panimoon tap roomeineen. Riian tunnelmallisessa vanhakaupungissa ei tällä kertaa edes käyty, mutta tullaan palaamaan kaupunkiin vielä pariin otteeseen tänä vuonna, niin sinnekin kyllä ehditään vielä.

Parin päivän pysähdys Puolan Sopotissa

Latviasta jatkettiin ajamalla Liettuan läpi Puolan puolelle, ja pitkin pikkuteitä Kaliningradin alapuolitse Puolan pohjoisrannikoille. Vuosia sitten Euroopan road tripilla käytiin tutustumassa Gdanskiin, ja nyt parkkeerattiin leirintäalueelle kaupungin naapuriin Sopotiin. Sopot on sekä puolalaisten että ulkomaalaisten turistien suosiossa oleva resorttikaupunki, josta löytyy pehmeähiekkaisia rantoja, kauniita huvila- ja puistoalueita, vilkas kävelykatualue ja ilmeisesti koko Euroopan pisin puurakenteinen laituri.

Sopot oli vielä syyskuisena viikonloppunakin varsin vilkas ja jopa ruuhkainen, mutta viikolla huomattavasti hiljaisempi. Keskusta-alueen tutkimisen lisäksi lenkkeiltiin puistoissa ja Sopotin ja Gdynian välisessä Kępa Redłowskan luonnonpuistossa. Alueelta löytyi todella kivoja polkuja, yllättävän korkeita rantajyrkänteitä, komeaa lehtimetsää sekä lukuisia toisen maailmansodan aikaisia tykistöasemia ja bunkkereita. Meinattiin myös törmätä päiväkävelyllä olleeseen villisikaperheeseen, mikä oli hieno mutta myös jokseenkin säikähdyttävä kokemus, onneksi ohitus sujui aivan lepposissa merkeissä (finnsawayn IG:ssa on tykkikuvien lisäksi myös pieni videopätkä possuista).

Loppusyksyn reissusuunnitelmat

Koska syksyn ohjelmassa on jälleen melko paljon töitä, päätettiin etsiä house sitting -paikkoja, joissa voidaan asettua rauhassa aloilleen ja keskittyä sopivassa suhteessa työprojektien viimeistelyyn ja uusiin kohteisiin tutustumiseen. Meillä on myös tarkoitus palata pariksi viikoksi Suomeen marraskuun lopulla, joten päätettiin viettää syksy kohtuullisen ajomatkan päässä kotimaasta. Pian avautuikin mahdollisuus hakea koiranvahtipaikkaa Berliinistä kuudeksi viikoksi syys-lokakuussa, ja tultiin valituiksi! Lisäksi haettiin pestiä kahden kanin kaitsijoina Riiassa marraskuun alussa ja uudelleen joulukuussa, ja saatiin nekin paikat, joten syyskauden reissukuviot tulevat muotoutumaan näiden kahden kaupungin ja Suomessa pistäytymisen ympärille, Baltian läpi pari kertaa ajaen.

Lue myös: House sitting, mitä se on?

Tätä postausta kirjoittaessa olemme itse asiassa juuri saapuneet Berliiniin, ja odotamme tulevia viikkoja innolla, sillä olemme käyneet aiemmin kaupungissa vain pari kertaa lyhyiden visiittien muodossa. Berliinissä varmasti riittää nähtävää, ja ajankohta syksyn saapuessa on toivottavasti säidenkin puolesta vielä miellyttävä. Uusi tilapäinen kotimme on Neuköllnin alueella, ja hoidokkimme Pixel on suloinen beaglen ja labradorinnoutajan risteytys, jota ulkoiluttaessa Neukölln ja Berliini laajemminkin tulee varmasti tutuksi. Ensitunnelmia Saksasta siis luvassa seuraavassa postauksessa!

Onko sinulla reissusuunnitelmia syksylle joko ulkomailla tai kotimaassa? Jaa kommenteissa myös omat vinkkisi Berliiniin tai Riikaan, tai vaikkapa kokemuksia retkeilyautolla reissaamisesta!