Turkua tutkimassa – Hotel Kakola ja Turun linna
Kaupallinen yhteistyö: Hotel Kakola
Kesä-Suomi on tarjoillut vierailijoille tänä vuonna ihania ilmoja ja kaunista kukkivaa luontoa! Me ollaan yleensä käyty Suomessa vuosittain kevättalvella, joten tuntuu mahtavalta reissata kotimaassa välillä kesäaikaan. Aloitettiin seikkailu (tai no, jonkinlainen työ-loma-yhdistelmä) lauttamatkalla Travemündesta Helsinkiin, ja suunnattiin sitten Kemiönsaaressa vietetyn juhannuksen kautta Turkuun, jossa seikkailtiin pari päivää ihan muina turisteina. Kotimaanmatkailu Lounais-Suomessa on aiemmin jäänyt varsin vähiin, joten vaikka ollaan piipahdettu kaupungissa useamman kerran, sekä upea Turun linna että historiallinen, uuden elämän saanut Kakolan alue olivat meille uusia tuttavuuksia.
Kakola – pelätty, parjattu, uudelleensyntynyt
Turun Kakolanmäki on legendaarinen, vanha vankila-alue ihan kaupungin ydinkeskustan kupeessa. Keskiajalla Turun linnan hevostallien sijaintipaikkana ja metsästysalueenakin toiminut kallioinen mäki tunnettiin aiemmin nimillä Tallinmäki tai Linnanmäki, mutta 1800-luvun alkupuolelta lähtien sitä on kutsuttu Kakolanmäeksi, ilmeisesti mäen juurella sijainneen köyhäintalon ja sen mieleltään heikkojen asukkaiden eli kakojen mukaan. Alueen vankilahistoria alkaa vuodesta 1839, jolloin Nikolai I määräsi Suomeen rakennettavan työ- ja ojennuslaitoksia, joissa yhteiskuntaan sopeutumattomista ”pahanilkisistä kuljeskelijoista” voidaan pakkotyön ja kurin avulla tehdä kunnollisia kansalaisia.
Turun työ- ja ojennuslaitos päätettiin sijoittaa Kakolanmäelle muun muassa siksi, että sieltä saatiin louhittua graniittia rakentamiseen. Kakolan päärakennuksen rakennustyöt alkoivat vuonna 1845, ja ensimmäiset asukkaat sijoitettiin laitokseen vuonna 1853. Vuonna 1859 Kakola muutettiin rangaistusvankilaksi ja ympäröitiin graniittimuurilla. Ojennuslaitokseksi suunniteltu rakennus ei kuitenkaan soveltunut vankilakäyttöön kovinkaan hyvin, ja karkaamisia tapahtui paljon. Kakolaa uudistettiin ja laajennettiin useaan otteeseen sen historian aikana, ja alueelle valmistui myös lukuisia työtiloja, kuuluihan vankeusrangaistukseen myös työvelvoite. Vuonna 1879 otettiin käyttöön uudet sellisiivet, joista toisesta tuli vankilan koruton suljettu osasto, vuonna 1890 valmistui punatiilinen lääninvankilan rakennus ja 1894 otettiin käyttöön epäinhimillisen pieniä sellikoppeja sisältänyt Itäselli. Sotien jälkeen Kakolan vankimäärä lisääntyi voimakkaasti, ja olot ahtaaksi käyneissä selleissä olivat surkeat. Vankilassa oli paljon levottomuuksia ja väkivaltaisiakin yhteydenottoja tapahtui huomattavan paljon.
Vaikka Kakolaa pidettiin vanhentuneena ja ongelmallisena jo pitkään, alue oli vankilakäytössä aina 2000-luvun puolelle saakka. Kakolassa laskivat sen historian aikana tiilenpäitä kaikki Suomen kuuluisimmat ja pelätyimmät rikolliset, ja alueen seinät kätkevät sisäänsä loputtoman määrän tarinoita ”hurjista pojista” ja ”kakolan kundeista”. Uusi Turun vankila valmistui Saranmäkeen vuonna 2007, minkä jälkeen Kakolan alue hiljeni. Legendaarinen Kakolanmäki kiinnosti yleisöä, ja jo vuosina 2008 – 2011 siellä järjestettiin opastettuja turistikierroksia. Kakolan tilat olivat kuitenkin tyhjillään aina vuoteen 2015 saakka, jolloin nykyinen Kakola Yhtiöt Oy osti alueen rakennukset. Viime vuosien aikana Kakolanmäki on saanut uuden elämän ja rakentunut trendikkääksi uudeksi kaupunginosaksi. Vanhoissa sellirakennuksissa on nyt moderneja koteja ja alueen palvelutarjontaan kuuluu muun muassa ravintoloita, putiikkeja ja panimo, sekä pian myös kylpylä.
Hotel Kakola tarjoaa tyylikästä majoitusta entisessä lääninvankilassa
Hotel Kakola valmistui entisen Turun lääninvankilan komeaan punatiilirakennukseen vuonna 2020, kaksi vuotta kestäneiden muutostöiden jälkeen. Hotel Kakola on itsenäinen, perheomisteinen hotelli, jossa on kaikkiaan 148 huonetta. Vankilahistoriaa on tuotu esiin erityisesti hotellin yleisten tilojen sisustuksessa ja nimistössä, ja onpa hotellissa mahdollista yöpyä myös pienissä sellihuoneissa, joissa vankilatunnelma on läsnä niin kaltereissa kuin avomallisessa vessassakin.
Hotelli korostaa toiminnassaan vastuullisia valintoja ja kotimaista yrittäjyyttä – ravintoloissa painottuu lähellä tuotetut raaka-aineet ja huoneessa ilahdutti muun muassa pesuaineiden uudelleentäytettävät pumppupullot kertakäyttöisten pikkupullojen sijaan, sekä hanaveden hiilihapotuslaite minibaarin kivennäisvesipullojen sijasta.
Hotel Kakolassa palvelee kolme ravintolatilaa – aamusta iltaan saakka avoinna oleva Ruben, tunnelmallinen, pubi-tyyppinen viinitupa Hilarius sekä kesäterassi Riviera. Rubenissa voi nauttia niin kotimaisista raaka-aineista valmistettua aamupalaa, sesongin tuoretuotteita painottavaa lounasta kuin á la carte -illallistakin. Lounaslistan tavoin myös illallismenu vaihtuu satokauden mukaan, ja listalla on muun muassa lähituottajilta tulevaa lihaa.
Hilariuksessa ilahduttaa sisustuksen yksityiskohtien lisäksi muun muassa monipuolinen viinilista ja erilaiset visailut sekä livemusiikki-illat. Rivieran kesäterassilla puolestaan nautitaan esimerkiksi burgereita tai kiviuunipitsaa, ja ruuan seuraksi voi tilata drinkkibaarista vaikkapa ”Elinkautisen”. Me ei ehditty nauttimaan tällä reissulla iltalistan antimista, mutta hotellin aamupala oli varsin herkullinen, ja sen seurana tarjoiltu kahvi oli pienen Turun Paahtimon valmistamaa.
Huoneiden ja ravintolatilojen lisäksi Hotel Kakolassa on useita kokoustiloja sekä juhlatiloja. Kenties uniikein yksittäinen tila on Kakolan kappeli, joka on Mikaelin seurakuntaan kuuluva, virallisesti kirkoksi vihitty tila alttareineen, saarnastuoleineen ja upeine lasimaalausikkunoineen. Kirkon myötä hotelli on suosittu paikka myös häiden järjestämiseen, sillä saman katon alla voidaan järjestää kaikki vihkimisestä juhlaillalliseen ja aina yöpymiseen saakka.
Turun linna huokuu historiaa
Turun linna on yksi Suomen vanhimmista, edelleen käytössä olevista rakennuksista, ja sen historia kurottaakin huomattavasti Kakolanmäkeä kauemmaksi. Ensimmäinen linnoitusrakennus rakennettiin nykyisen Turun linnan paikalle, silloiselle luodolle Aurajoen suulle, jo vuonna 1280, aikaan, jolloin koko Suomen alueen asukasluku laskettiin kymmenissä tuhansissa. Linnoituksen kanssa samoihin aikoihin rakentui myös Turun kaupunki sekä Tuomiokirkko.
Turun linnan historia on ollut vaiherikas, ja sitä on laajennettu ja uudelleenrakennettu useaan otteeseen vuosisatojen varrella. 1300-luvulla linnan harmaakivimuureja ja torneja korotettiin ja sisälle rakennettiin muun muassa asuintiloja. Vuosisadan puolessa välissä Ruotsin kruunusta käydyt valtataistelut johtivat linnan piiritykseen ja vaurioitumiseen, mutta uudelle kuninkaalle luovuttamisen jälkeen linna jälleenrakennettiin entistä komeammaksi. Seuraavien vuosisatojen aikana linnan uudistaminen jatkui, ja siitä tuli monien tapahtumien ja merkittävien vierailujen keskipiste. Linna menetti vähitellen sotilaallista merkitystään, ja Kustaa Vaasan nimitettyä poikansa Juhanan Suomen herttuaksi vuonna 1556, päälinna muuttui herttuan hoviksi ja renessanssipalatsiksi.
1500-luvun valtataisteluiden ja muiden levottomuuksien sekä 1614 sattuneen tulipalon jälkeen linna oli rappeutuneessa kunnossa, ja korjaustöistä huolimatta vanhanaikainen. Asukkaat siirtyivät esilinnaan, ja päälinnasta tuli kruunun viljavarasto. Esilinnasta tuli vuonna 1637 Pietari Brahen hovi, mutta 1600-luvun lopulla sekin alkoi rappeutumaan ja hallinnolliset toiminnot siirtyivät Turun keskustaan. Sittemmin linna toimi muun muassa asevarastona, tilapäisenä kasarmina, sotilassairaalana sekä vankilana, ja vankilakäytössä linna palvelikin aina Kakolan lääninvankilan käyttöönottoon saakka. 1900-luvun alussa linna oli surkeassa kunnossa, ja vaurioitui sotien aikana vielä lisää, erityisesti jatkosodan pommituksista aiheutuneiden palojen seurauksena.
Raunioituneen linnan restaurointi aloitettiin vuonna 1946, tavoitteena palauttaa huoneita alkuperäiseen asuunsa sekä tehdä linnasta jälleen elämän ja tapahtumien keskus. Nykyään linnassa toimii museo, museokauppa ja ravintola, ja sen upeita saleja vuokrataan juhlatiloiksi. Entisessä herttuan hovin pitosalissa toimiva Turun linnan kirkko on suosittu vihki- ja kastekirkko, ja siellä järjestetään muun muassa konsertteja. Linnan saleja käytetään myös Turun kaupungin edustustiloina, ja linnan pihoilla järjestetään tapahtumia ja vastaanottoja.
Ovatko Turun linna ja Kakolanmäki sinulle tuttuja kohteita? Mitä nähtävää ja tekemistä Turussa erityisesti suosittelisit kesävierailijoille?
Vaikka kahdeksan vuotta olenkin Turussa asunut, niin Kakolanmäki on jossain määrin jäänyt vieraaksi. Turun linnassa olen käynyt useamman kerran. Viimeksi kesäkuussa, harmillisesti silloin ei ollut opastusta saatavissa, vaikka Turun linnassa toki varsin hyvät infotekstit onkin. Ruissalo on omia suosikkikesäkohteita ja läheinen Naantali tietysti on kivasti yhdistettävissä Turkuun.
Turun linna on tietty todella suosittu vierailukohde ja tuttu monille, mutta Kakolanmäki on tavallaan uusi myös paikallisille, vaikka siinähän se keskustan kupeessa on aina ollut 🙂 Ruissalossa en ole myöskään käynyt, pitääpä korjata asia seuraavan kerran kun tuolla kulmilla liikkuu, ja Naantalissa voisi pyörähtää myös, edellisestä vierailusta siellä taitaakin olla yli 30 vuotta 😀
Kiitos hyvin kirjoitetusta viestistä ja upeista vinkeistä! Ihanalta näyttää 🙂