Alicantea, appelsiinilehtoja ja koiranvahtihommia
Helmikuussa pääsimme viimein tutustumaan Valenciaan, yhteen Espanjan tunnetuimmista ja suosituimmista itsehallintoalueista, jossa matkailijoita vetää puoleensa niin rantalomakohteet kuin komeat kaupungitkin. Me matkasimme alueelle Murcian Cartagenasta, osana parin kuukauden kierrosta Etelä- ja Itä-Espanjassa. Vaikka suurin osa ajasta vietettiin lemmikkivahtihommissa maaseudulla, ehdittiin viivähtää muutama päivä Alicantessa ja tutustua pikaisesti myös alueen pääkaupunkiin Valenciaan. Tässä postauksessa fiiliksiä Alicantesta, kurkistus koiranvahtipestiimme pienessä kylässä Gandian lähistöllä sekä lyhyt katsaus Valencian kaupungin tarjontaan.
Hurmaava Alicante sopii kaupunki- ja rantalomailuun
Eteläisen Valencian suurkaupunki ja maakunnallinen pääkaupunki Alicante on monelle suomalaisellekin tuttu matkakohde, ja Alicanten lentokenttä toimii usein porttina Valencian alueen tunnetuimpiin rantalomakohteisiin, kuten Benidormiin ja Torreviejaan. Hienohiekkaisia rantoja löytyy myös ihan Alicanten edustalta, joten kaupungissa voi helposti yhdistää urbaanin city-loman nähtävyyksineen, museoineen ja kahviloineen, sekä rennon aurinkolomailun. Meidän vierailumme ajoittui tammi-helmikuun vaihteeseen, eli talvikaudelle, jolloin meri on turhan viileä uimiseen eikä bikineissä oikein tarkene, mutta päivät olivat kuitenkin mukavan lämpimiä ja lyhythihaisessa tarkeni sekä lenkkeillä että kierrellä nähtävyyksiä iltapäivän auringossa.
Kaupunkilomakohteena Alicante on melkoisen ihastuttava, ja sopivan pieni kierreltäväksi kävellen. Kaupunkiin tutustumisen voi aloittaa vaikkapa sen näyttävimmästä maamerkistä, kaupungin yläpuolella kohoavasta Santa Bárbaran linnoituksesta. Benacantil-vuoren, tai no paremminkin ehkä kuitenkin kukkulan, laella sijaitsevalle linnoitukselle pääsee sekä kävellen että hissillä, tai vaikkapa citybussilla. Me noustiin linnoitukselle kävellen, ja kipuaminen palkittiin hienoilla maisemilla yli kaupungin. Linnoitukseen pääsi sisään maksutta, ja se osoittautui yllättävän laajaksi. Eri tasojen ja museon tutkimiseen, sekä maisemien ihailuun ja vaikkapa linnan kahvilassa piipahtamiseen, kannattaa varata reilusti aikaa. Linnoituksen historia ulottuu aina 800-luvulle saakka, eli maurilaiskaudelle, ja vuosisatojen varrella sieltä käsin on suojeltu kaupunkia eri hallitsijoiden lipun alla. 1900-luvulla linna oli pitkään tyhjillään, kunnes se avattiin yleisölle vuonna 1963. Alicantessa on myös toinen linnoitus, San Fernando, joka kuitenkin jää näyttävyydessä ja kiinnostavuudessa selkeästi Santa Bárbaran varjoon.
Linnavierailuun on helppo yhdistää tutustuminen sen alapuolella levittäytyvään, kompaktiin Alicanten vanhakaupunkiin, jota El Barrioksikin kutsutaan. Historiallisessa, kukkulan rinteelle rakentuneessa kaupunginosassa voi ihastella vanhoja valkoiseksi rapattuja ja värikkäin yksityiskohdin koristeltuja asuinrakennuksia, kapeita kujia ja portaikkoja sekä Ermita de la Santa Creun söpöä kappelia. Historiallinen osa jatkuu kohti rantaa, jossa kannattaa käydä ihastelemassa muun muassa 1500-luvulla rakennettua Basílica de Santa Maria d’Alacant kirkkoa sekä Alicanten vanhaa kaupungintaloa Ajuntament d’Alacantea. Vanhan Alicanten tutkimisen ohessa on tietysti myös ihana piipahtaa johonkin alueen lukuisista kahviloista.
Kaupunkikierrosta voi jatkaa vaikkapa kulkemalla pitkin Alicanten kaunista rantapromenadia, jonka varrella on useita upeita rakennuksia, kuten 1920-luvulla rakennettu Casa Carbonell. Kolmiulotteisen, aaltoilevan vaikutelman antavasti miljoonista pienistä marmorilaatoista rakennettu Esplanada d’Espanya promenadi on myös nähtävyys jo ihan itsessään, ja sen palmujen varjoissa kuljeskelu on suosittu ajanviete.
Alicantessa asuimme muutaman sadan metrin päässä kävelykadusta sijaitsevassa isossa , josta oli kätevä lähteä tutustumaan kaupunkiin ja mennä rannalle. Asunnosta löytyi pari kylpyhuonetta ja kohtalaisen hyvin varusteltu keittiö kokkaukseen. Wifi oli varsin hyvä ja huoneesta löytyi pöytä ja tuolit nomadeille. Suosittelemme jos haluat löytää edullisen majoituksen loistavalta paikalta.
Lemmikkivahteina sitruspuiden laaksossa
Alicantesta meidän matkamme jatkui bussilla pohjoiseen, pitkin komeaa rannikkoa aina Gandian pikkukaupunkiin, josta seuraavan lemmikkivahtipaikkamme isäntä haki meidät pieneen kylään muutama kilometri sisämaahan päin. Seuraavat kymmenen päivää saimme asua viehkeässä vanhassa kylässä, jota ympäröi valtavat määrät appelsiini-, mandariini- ja sitruunapuita. Helmikuussa satokausi oli juuri menneillään, ja sitruslehdot tuoksuivat ihanalle. Meillä oli hoidokkeina kaksi chihuahuaa ja yksi suurempi sekarotuinen koira, sekä puhelias mutta hieman äkäinen papukaija.
Housesitin aikana meidän päiväohjelma koostui töistä ja muusta läppäreillä puuhaamisesta, koiralenkeistä ja muista lemmikkien rutiineista, sekä omista retkistä ja lenkeistä lähialueen poluilla ja kylissä. Oli kyllä jälleen kerran todella kiva talonvahtipesti, ja tuohonkin paikkaan saatetaan palata uudelleen, jos vain aikataulut saadaan sopimaan. Jos muuten sinuakin voisi kiinnostaa lemmikkivahtihommat, julkaisimme juuri vinkkilistan aloittelevalle house-sitterille, käyhän kurkistamassa tai tallenna myöhempää käyttöä varten!
Pikavisiitti Valenciaan
Gandian house-sitin jälkeen meillä oli jo seuraava pesti kahden koiran hoitajina Mallorcalla sovittuna. Saarelle pääsee kätevästi Valenciasta joko lentäen tai lautalla, joten suuntasimme seuraavaksi tähän itsehallintoalueen vilkkaaseen pääkaupunkiin. Aikaa ennen Mallorcalle siirtymistä oli vähän harmillisesti vain pari päivää, mutta ehdittiin silti tehdä pitkähkö kaupunkikierros ja myös tavata sattumalta Valenciassa työmatkalla ollutta suomalaista kaveria, sekä tutustua yhdessä paikalliseen pienpanimo-olutkulttuurin.
Valencia on yksi Espanjan suurimmista kaupungeista, ja mielestämme ennen kaikkea kaupunkilomakohde, mutta kuten Alicantessa, lähimmät rannat ovat ihan kaupungin kyljessä. Keskustan kiehtovin osa on vanha Valencia, Ciutat Vella, jossa voi ihastella niin komeaa arkkitehtuuria kuin värikästä katuelämää, söpöjä pieniä sivukujia ja suuria aukioita tapas-ravintoloineen ja terasseineen.
Yksi Valencian erikoisuus on kaupunkia halkovaan kuivattuun joen uomaan rakentunut, useita kilometrejä pitkä kaupunkipuisto Jardí de Turía. Monipuolinen puisto tarjoaa kaupunkilaisille paitsi viihtyisän lenkkeilypaikan, myös aktiviteetteja eläintarhasta pallokenttiin ja puistokahviloihin. Puiston yli kulkee lukuisia siltoja, kuten 1500-luvulla rakennettu Pont dels Serrans, joka johtaa yhdelle kaupungin maamerkeistä, Torres de Serranosille. Valencian historiallisiin kaupunginmuureihin kuulunutta porttia vartioi kaksi massiivista tornia, joihin pääsee myös kiipeämään, ilmeisesti yleensä maksutta, tai korkeintaan parin euron maksua vastaan.
Koska tämä ei ole mikään varsinainen Valencian matkaopas, en lähde listaamaan kaupungin nähtävyyksiä tämän kummemmin, mutta todettakoon vain, että pidimme kovasti, ja nähtävää on paljon! Oluesta kiinnostuneille vinkiksi vielä paikallinen pienpanimo Tyris, jonka oluita voi maistella ihan keskustassa, Valencian kuuluisan kauppahallin naapurissa, Tyris On Tap pubissa. Vieressä on myös The Market Craft Beer -pubi, josta löytyy myös muiden espanjalaisten pienpanimoiden tuotteita.
Reissupäiväkirjan seuraavassa osassa hypähdetään siis saaritunnelmaan, kun matkaamme Mallorcalle. Mallorca nimenä on herättänyt meissä aiemmin melko negatiivisiakin mielikuvia, johtuen sen maineesta paketti- ja bilematkakohteena, mutta saari osoittautui rantaresorttien ulkopuolella aivan mielettömän hienoksi matkakohteeksi! Kuvamuistoja reissun ja ylipäätään nomadielämän varrelta jokaistaan myös FinnsAwayn Instagramissa ja Facebook-sivulla sekä Elämää Nomadina Facebook-ryhmässä.
Nuorena kävin Valenciassa ja parhaiten mieleeni on jäänyt ne mukavat hetket erään aukion tapas-ravintolassa. Siellä kävimme useana peräkkäisenä päivänä, batatas bravas oli herkullista. Espanjaa emme juurikaan osanneet eikä pientä matkasanakirjaa tullut kaivettua repusta, joten jännitimme millaista ruokaa eteemme kannetaan. Turhaan jännitimme, kaikki oli herkullista.
Ihana muisto! Meidänkin ensimmäisillä lomareissuilla Espanjaan vuosia sitten ei montaa sanaa kieltä osattu, mutta hyvin selvittiin ja ruokaakin aina saatiin. Ja Batatas Bravas on helppo tapas-klassikko 😀
Espanja on kyllä vielä toistaiseksi vieras paikka. Mutta varmasti tutustumisen arvoinen
Voin kyllä lämpimästi suositella, Espanja on ihana ja niin monipuolinen ettei siitä ihan helposti saa tarpeekseen!
Alicante näyttää varsin ihastuttavalta kohteelta, ihana auringonpaiste keskellä talvea. Ja haha oli varmaan aika mieleenpainuva kokemus hoitaa kipakkaa papukaijaa. Valenciakin olisi varmasti tosi kiinnostava kohde.
Me todella tykättiin Alicantesta kovasti, ja hyvät ilmat tietysti vaikutti kokemukseen myös positiivisesti. Valenciaan tutustuminen jäi melko nopeaksi, mutta vaikuttava kaupunki oli sekin ja varmaankin palataan joku päivä. Ja siis joo, näissä lemmikkivahtihommissa voi tulla vastaan kaikenlaista, onneksi kaikki meidän hoidokit on olleet todella kivoja tapauksia, Alice myös vaikka vähän äkeä onkin!:)
Ihania nuo marmorilaatoilla päällystetyt promenadit. No Suomen liukkauksilla olisivat tappokadut.. Ja ne palmutkin uupuu😂
Hahaa, jäällä kuorrutettuna tuokin promenadi tosiaan olisi melkoinen luistelurata 😀 Että joo ei ehkä toimisi Suomessa, mutta noilla Espanjan leveysasteilla nuo palmujen reunustamat kadut on hurmaavia!