Dominikaaninen tasavalta: Yllättävän hurmaava Santo Domingo
Karibianreissumme jatkui Bayahiben rantamaisemista Dominikaanisen tasavallan pääkaupunkiin Santo Domingoon, jossa ensin asetuttiin muutamaksi päiväksi kaupungin pohjoisosaan, tarkoituksena keskittyä enemmän läppärihommiin, ja sitten muutettiin kaupungin vanhaan siirtomaatyyliseen keskustaan, Ciudad Colonialiin. Ciudad Colonial on Amerikkojen vanhin Euroopasta tulleen väestön perustama, edelleen asuttu kaupunki, ja kiistatta Santo Domingon sydän. Moni Dominikaanisessa matkaava vierailee Santo Domingossa vain päiväretkellä kiertelemässä historiallisia kortteleita, mutta suosittelemme ehdottomasti viipymään hieman pidempään. Meille Zona Colonialista ja Santo Domingosta tuli eräänlainen tukikohta koko Karibian reissulle, ja palasimme kaupunkiin talven mittaan useaan otteeseen.
Santo Domingon historia pähkinänkuoressa
Santo Domingon kaupungin historian voidaan katsoa alkaneen vuodesta 1493, jolloin espanjalaiset saapuivat saarelle Kristoffer Kolumbuksen johdolla. Varsinaisen siirtokuntakaupungin perusti Kolumbuksen veli Bartolomeo Kolumbus elokuussa 1498, ja se nimettiin La Nueva Isabelaksi Espanjan kuningatar Isabella I:n mukaan. Vuonna 1495 kaupunki sai nimen Santo Domingo (de Guzmán), Pyhän Dominicin mukaan. Kaupungin ihan ensimmäiset osat sijaitsivat Ozama-joen itäpuolella, mutta varsinainen kaupunki, nykyinen vanhakaupunki Ciudad Colonial, rakentui vuoden 1502 tuhoisan hurrikaanin jälkeen joen länsipuolelle ihan Karibianmeren rantaan.
Santo Domingo oli monella tapaa edistyksellinen ja esikuvallinen monille muille Amerikkojen siirtomaakaupungeille. Santo Domingoon rakennettiin muun muassa läntisen pallonpuoliskon ensimmäinen linnoitus, katu, katedraali, luostari ja sairaala, ja nämä kaikki ovat edelleen olemassa, osin tosin vain raunioina. Myös uuden mantereen ensimmäinen yliopisto, Santo Tomás de Aquino, rakennettiin Santo Domingoon (alkaen vuonna 1538), ja on edelleen toiminnassa. Santo Domingossa käytiin myös Amerikkojen ensimmäinen orjakapina, vuonna 1521.
Vuonna 1655 kaupungin herruudesta käytiin taistelu, kun englantilaiset joukot yrittivät valloittaa sen espanjalaiselta siirtokunnalta. Kaupungin puolustus kuitenkin piti, ja englantilaiset joukot onnistuttiin lyömään. Ilmeisesti tämän taistelun seurauksena puolustusmuureja ja linnoitusrakenteita muokattiin entistä suojelevampaan muotoon.
Vuosien 1795 ja 1822 välillä Santo Domingon ja koko siirtokunnan hallitsijat vaihtuivat varsin tiuhaan. Vuonna 1795 kaupunki luovutettiin Ranskalle, ja vuonna 1801 Haitin kapinalliset valloittivat sen. Ranska otti kaupungin takaisin hallintaansa vuonna 1802, kunnes Espanja valtasi sen jälleen vuonna 1809. Vuonna 1821 Santo Domingosta tuli Espanjalaiseksi Haitin tasavallaksi kutsutun kansakunnan pääkaupunki, José Núñez de Cáceresin johtamien joukkojen syrjäytettyä Espanjan kruunun joukot. Vain kaksi kuukautta myöhemmin siirtomaa liittyi jälleen Haitiin, kuuluakseen siihen Dominikaanisen tasavallaan itsenäistymiseen, eli vuoden 1944 helmikuuhun saakka. Vuosina 1936 – 1961 Santo Domingo tunnettiin nimellä Ciudad Trujillo, Dominikaanista tasavaltaa hallinneen diktaattorin, El Jefenakin tunnetun Rafael Trujillon mukaan.
Hurmaava Ciudad Colonial
Vaikka nykyinen Santo Domingo on vilkas miljoonakaupunki ja koko Karibian suurin metropoli, Zona Colonialin alue on liikenteellisesti varsin hiljainen, ja huokuu vanhaa, rauhaisaakin tunnelmaa. Pitkä siirtomaahistoria todella näkyy Zona Colonialin alueella, ja vanhan keskustan kadut ovat ihanan tunnelmallisia. Unescon maailmanperintölistalle nostetun alueen rakennuksia ja katuja pidetään pääosin varsin hyvässä kunnossa, ja mekin näimme vierailujemme aikana useampia katujen uudistustöitä.
Zona Colonialin sydän on Parque Colon -aukio, jonka keskellä on 1800-luvun lopulla pystytetty pronssinen Kristoffer Kolumbuksen patsas. Puistoaukion itäpuolella kulkee hurmaava, mukulakivinen Calle Las Damas, kaupungin ja uuden maailman vanhin kivetty katu. Viehättävän kadun varrella on muun muassa lukuisia historiallisia palatseja ja vanhoja asuinrakennuksia. Kolumbuksen aukiolta länteen kulkee kävelykatu El Conde, joka tunnetaan vilkkaana ostos- ja ravintolakatuna. El Conde päättyy kaupunginportti Puerta del Condeen, joka johtaa Parque Independciaan, Itsenäisyyspuistoon.
Santo Domingon historiallisia maamerkkejä
Catedral Santa María la Menor, Santo Domingon katedraali, sijaitsee Plaza Colonin, Kolumbuksen aukion vieressä. Komean katedraalin rakentamistyöt aloitettiin paavi Julius II:n määräyksestä vuonna 1512 ja se valmistui vuonna 1550. Katedraalin arkkitehtuuri on pääasiassa goottilaista tyyliä.
Alcázar de Colón, Kolumbuksen linnoitus, sijaitsee Plaza de España -aukiolla vanhan keskustan pohjoisosassa. Kuvernöörin palatsina toiminut goottilais- ja renessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1514, ja sen rakennutti Kristoffer Kolumbuksen poika Diego Kolumbus. Kolumbuksen perheen ja suvun asuntona pitkään Alcázar de Colón on läntisen pallonpuoliskon ensimmäinen linnoitettu palasi.
Fortaleza Ozama puolestaan on Amerikkojen vanhin eurooppalaista alkuperää oleva sotilaallinen rakennus. Osaksi Santo Domingon kaupungin muureja rakennettu puolustuslinnoitus rakennettiin vuosina 1502-1508, ja sen rakennuttamisen aloitti kuvernööri Nicolás Ovando. Nykyistä vanhakaupunkia ympäröineet muurit ulottuivat jokirannasta aina Puerta del Conde -portille, joka oli pääsisäänkäynti kaupunkiin.
Vanhan keskustan ulkopuolisista maamerkkirakennuksista merkittävin lienee Faro a Colón, Kolumbuksen majakka. Kristoffer Kolumbuksen monumentiksi rakennetun mausoleumin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1986 ja se vihittiin käyttöön Kolumbuksen ensimmäisen löytöretken 500-vuotispäivänä vuonna 1992.
Rantakatu El Malecon sopii lenkkeilyyn ja auringonlaskujen ihailuun
Santo Domingon rantakadun Av George Washingtonin, joka myös Malecónina tunnetaan, varrella on kauniita maisemia, aukioita, ravintoloita ja erilaisia ajanviettopaikkoja. El Malecón on suosittu paikka niin aamulenkkeilyyn, pyöräilyyn kuin sunnuntaikävelyyn ja auringonlaskujen ihastelemiseen.
Vuonna 2017 uudistetun rantakadun varrelle mahtuu rantakallioita, hiekkapoukamia ja palmujen katveessa mutkittelevia kävelyreittejä sekä suosittu pyöräilykaista. Valitettavasti Malecónin varrella olevilla rannoilla on paljon roskaa, ja paikoin myös ilmeisesti jonkinlaisia mereen johtavia viemäriputkia. Rannan roskaisuutta lukuun ottamatta Santo Domingo, tai ainakin sen ydinkeskustan keskeisimmät osat, ovat varsin siistissä kunnossa
Käytännön vinkkejä Santo Domingoon
Koostan myöhemmin vielä ihan erillisen postauksen omatoimireissaamisesta Dominikaanisessa tasavallassa ja käytännön asioista mitä maassa kannattaa huomioita, mutta tässä muutama nopea vinkki Santo Domingoon:
Majoitus: Santo Domingossa kannattaa ehdottomasti majoittua Ciudad Colonialin alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Majapaikkoja löytyy hienoista hotelleista vaatimattomiin hostelleihin ja omista asunnoista dormeihin. Me majoituimme useampaan otteeseen simppelissä mutta viihtyisässä Casa Española -hostellista*, josta sai ilmastoidun huoneen omalla kylppärillä (joskin ilman kuumaa vettä) alle 20 eurolla. Hieman vaativampaan makuun voisi sopia esimerkiksi aivan Kolumbuksen aukion kulmalla sijaitseva kolmen tähden Hotel Conde de Penalba*.
Hintataso: Karibian maaksi Dominikaaninen tasavalta on edullinen, ja siellä pystyy reissaamaan pienelläkin budjetilla. Ravintoloiden hintataso vaihtelee alle kymmenestä eurosta (edulliset pitseria-ketjut) muutamiin kymppeihin. Ruokakaupoissa tuontituotteiden hinnat ovat yleisesti varsin korkeita, mutta perusruokatarvikkeita ja esimerkiksi paikallisia kauden hedelmiä saa varsin edullisesti. Joukkoliikenne on edullista, samoin applikaatioiden kautta tilatut taksikyydit. Käteistä rahaa on hyvä olla ja sitä on helppo vaihtaa tai nostaa, mutta monissa paikoissa voi maksaa myös luottokortilla.
Kulkeminen: Dominikaanisessa on helppo liikkua busseilla, mutta Santo Domingon sisäinen joukkoliikenne on melkoinen sekamelska. Kaupungissa on uudehko metro, mutta sen linjat eivät ulotu vanhaan keskustaan. City-busseja ja monenlaisia keskustassa suhaavia minibusseja toki on, mutta niiden reiteistä ja aikatauluista emme saaneet oikein mitään tolkkua. Ciudad Colonialin alue on riittävän pieni tutustuttavaksi jalkaisin, ja sen ulkopuolisiin kohteisiin, esimerkiksi Faro a Colónille tai lentokentälle pääsee kätevästi tilaamalla InDrive -applikaatiolla kyydin.
Pukeutuminen: Santo Domingossa pukeutumista määrittää ennen kaikkea sää – Karibian trooppinen ilmasto tekee kaupungista varsin kuuman ja kostean, joten shortsit, hameet ja T-paidat ovat parhaita käyttövaatteita. Illalliselle hienompiin ravintoloihin on tietysti kohteliasta pukeutua paremmin, kuten pitkiin housuihin tai fiksumpaan mekkoon, mutta mitenkään konservatiivisia pukeutumissääntöjä ei ole.
Paras aika matkustaa: Suosituinta ja suotuisinta matkustusaikaa on kuivin ja “viilein” kausi joulukuusta huhtikuulle. Dominikaaniseen voi matkustaa ympäri vuoden, mutta kesäkuukausina sää on todella kuuma, kostea ja sateinen, ja syksy on hurrikaanikautta.
Olutharrastajalle: Tsekkaa paikallisista panimoista ainakin Las Cacatas! Zona Colonialin alueella on Republica panimon hanahuone sekä joitakin pubeja, joista voi löytää pienpanimo-olutta. Suosituin paikallinen suurpanimolager on Presidente, jota myydään kaikkialla. Olutmatkailusta Karibialla kirjoitellaan kevään mittaan enemmän Craft Beer Nomads -blogiin.
Dominikaaninen tasavalta tunnetaan ensisijaisesti rantakohteena, mutta Santo Domingo on erinomainen kohde muutaman päivän kaupunkilomaan. Kiinnostaisiko sinua tutustua tähän vanhaan siirtomaakaupunkiin? Jaa ajatuksia ja kokemuksia kommenteissa!
Kivan näköistä ja historiaa tuolla riittäisi tarkasteltavaksi. Dommarit ovat Karibian alueista jo sen verran iso että siellä voisi hyvinkin pari viikkoa olla ja kulkea paikasta toiseen yhdistäen juurikin kaupunkiloman Santo Domingossa ja pari kolme rantamestaa.
Dominikaanisessa todella riittää nähtävää ja tekemistä pidemmäksikin aikaa! Santo Domingon ja rantakohteiden lisäksi myös sisämaan vuoristoisemmilla seuduilla on monenlaista kiinnostavaa, ja voipa siellä tehdä vaikkapa useamman päivän patikan Karibian korkeimmalle huipulle. Meitä olisi kiinnostanut myös samalla saarella oleva Haiti, mutta sinne matkustamista ja varsinkaan rajaseutuja ei nyt suositella – lentäen olisi voinut kyllä käydä, mutta meillä oli mielessä maata pitkin matkaaminen.
Kyllä kiinnostaisi tutustua, kovastikin. Mielenkiinnolla tulen lukemaan seuraavatkin jutut. Ylipäätään Karibia kyllä muutenkin kiinnostaisi. Saapa nähdä, koska sinne tulee lähdettyä. Harmi, kun oma työ ei mahdollista täydellistä etäilyä, vaan pari päivää viikossa pitää olla Helsingissä – muuten voisi lähteä itsekin tuonne työskentelemään.
Karibian saaret on monelle sellainen unelmakohde, ja toivottavasti teilläkin jossain vaiheessa on sopiva hetki tehdä reissu sille suunnalle! Dominikaaninen oli ainakin meille loistava tukikohta, ja saari itsessään on jo tosiaan niin suuri ja monipuolinen, että pelkästään siellä viihtyy hyvin pidempäänkin.
Olipa tosi mielenkiintoisen oloinen paikka! 🙂 Komppaan muita, että tuolla olisi kyllä ihana tehdä töitä (tai no, pelkkä lomailu olisi tietenkin se paras vaihtoehto)! Monesti olenkin jotain vastaavaa miettinyt, mutta miehen työ ei mahdollista etäilyä, joten haaveeksi on jäänyt.
Dominikaaninen soveltui hyvin tähän diginomadielämäntyyliin, vaikka toki mekin toisinaan mielellään ihan vain lomailtaisiin, ollaan vaan näin yrittäjinä tosi huonoja pitämään varsinaista lomaa. Etätöissä ollessa on, työnkuvasta toki vähän riippuen, tärkeää löytää sellaisia paikkoja, missä on rauhallista työskennellä, ja toimivat yhteydet. Karibialla wifi-verkot oli välillä vähän niin ja näin, mutta meillä oli myös SIM-kortti ja datapaketti varalla.
Olen käynyt Santo Domingossa vain päiväseltään ja se vaikutti mielenkiintoiselta kohteelta jossa voisi viihtyä pitempäänkin. Kuvauksenne sai aikaan kaipauksen Dommareihin ja yleensä Karibialle.
Santo Domingon vanhaa osaa ehtii kivasti kiertää ihan päiväretkelläkin, mutta kaupunki avautui vielä ihan eri tavalla kun vietettiin siellä aikaa pidempään. Ylipäätään tykättiin Dominikaanisesta tasavallasta paljon, ja toki muistakin Karibian kohteista miss käytiin.
Dominikaanisessa olen ollut näköjään vuonna 2004, joten siitä ei ihan valtavasti mielikuvia ole. Taidettiin olla koko reissu Puerto Platassa. Mieleenpainuvaa oli ainoastaan kun teimme muutaman muun pariskunnan kanssa päiväretken Haitiin ja piti todellakin pitää huolta tavaroistaan, sillä turistilta yritettiin kyllä vesipullokin viedä kädestä. Muistan hävenneeni, miten olin edellisenä päivänä shoppaillut ja nyt näin sen köyhyyden.
Dominikaaniseen pitäisi kyllä tehdä päivitysreissu ja kierrellä kunnolla.
20 vuodessa moni asia on varmasti muuttunut paljon. Puerto Plata on edelleen tosi suosittu resorttikohde, me ei käyty siellä, mutta ihan naapurissa Sosuassa piipahdettiin, siitä onkin tulossa juttua seuraavaan postaukseen. Haitissa käyminen olisi kiinnostanut todella paljon, mutta tällä hetkellä sinne matkustamista ei suositella ollenkaan, ja rajaseutujen levottomuudet estävät maata pitkin menemisen. Tai no ehkä pääsisi, mutta olisi riskialtista. Lentämistä harkittiin, mutta oli turhan tyyristä.
Tää muistuttaa tosi paljon Havannaa, vaikka varmasti on niiden välillä tosi iso kontrasti koska Kuuba on Kuuba, mut maantieteellisesti ovat tosi lähekkäin ja siks saman tyylisiä. Harmittaa vähän, ettei ite tuolla käyty sillä oltaisiin varmasti viihdytty tosi kivasti. Noita paikallisia oluitakin olis ollu kiva maistella. Toki reissun jälkeen ilmenikin, että olin raskaana… Kyllä tuollainen etätyöpiste kelpais! 🙂
Siis kyllä, meille myös tuli paikoitellen sellaisia Havana-fiiliksiä Santo Domingon vanhasta keskustasta! Toki tosi paljon on myös erilainen, mutta kuitenkin. Paikallisten oluiden maistelu on meille rakas harrastus (ja vähän “työkin” blogin ja muun olutjournalismin puolesta), ja samoin tykätään testailla paikallisia ruokaerikoisuuksia ja viinejä, vaikka niistä ei juuri koskaan mitään kirjoitetakaan.
Kiva saada katsaus Dominikaaniseen tasavaltaan tältä kantilta. Oon viime aikoina törmänny Tiktokissa vaan siihen, kuinka ihmisiä on puukotettu siellä ryöstöjen yhteydessä. Ette ilmeisesti kokeneet mitään turvallisuusuhkia?
Itsekin törmäsin johonkin puukotustapaukseen, ja hieman kyllä ihmetyttää, missä olosuhteissa näitä tapahtuu. Me ei koettu minkäänlaisia turvallisuusuhkia Dominikaanisessa tai edes Jamaikalla, jonka vaarallisuudesta moni varoitteli. Kohtaamamme paikalliset olivat kaikkialla tosi ystävällisiä, mutta tietysti kaikkialla on myös “pahoja” ihmisiä. Luulen, että näissä ryötöissä on usein kysymys siitä, että ollaan ns. väärässä paikassa väärään aikaan. Santo Domingossakin varmasti on sellaisia aluita, missä ei kannata liikkua pimeällä / yksin / sen näköisenä että kantaa mukanaan varastamisen arvoista tavaraa. Tiedostamalla tämän pärjää varmastikin jo aika pitkälle, ja tietysti sitten on sellaisia perus varotoimia, kuten se, että valikoi sellaisen paikan nostaa tai vaihtaa rahaa, joka ei ole jollain epämääräisellä kujalla tai ehkä kadulla ylipäätään. Kenenkään ei tietysti pitäisi joutua aseellisen ryöstön kohteeksi missään, mutta valitettavasti näitä tapahtuu.
Santo Domingo on kyllä kiva kaupunki – ja ihan sääli, että monet taitavat käydä Dominikaanisessa tasavallassa ja viettää koko viikon tai kaksi vaan rantojen all-inclusivessa, joista kai useimmat sijaitsevat vielä sen verran kaukana Santo Domingosta, että päiväretkien pituus muodostuu sen verran pitkäksi, että monet jättävät senkin tekemättä.
Tämäpä juuri! Dominikaaninen on upea ja monipuolinen maa, ja toivoisi, että sinne matkustavat ehtisivät tutustua siihen laajemmin. All-inclusive -rantalomalla fokus ymmärrettävästi on enemmän rentoutumisessa ja resortin palveluista nauttimisessa, mutta siinä jää paitsi monenlaisesta. Tämä toki pätee moneen muuhunkin maahan. Päiväretkenä Santo Domingoon tosiaan ehtii tutustua melko rajallisesti, ja matkoihin voi mennä paljon aikaa, joten ei se ihan ideaalinen tapa ole tutusutua kaupunkiin. No, mekin teemme oman osamme promotessamme omatoimista matkailua, ja toivottavasti se rohkaisee joitain vaihtamaan pakettimatkan omatoimiseen reissuun!