Maalis-huhtikuu 2019: Työloma Suomessa ja paluu Bulgarian kautta Kyprokselle
Kuten edellisenäkin vuonna, matkattiin maaliskuuksi Suomeen ja Ouluun, jossa vastassa oli rapsakka pakkanen ja viiltävältä tuntuva viima, mutta myös upea kevättalven hankien kimmellys ja aurinko. Reissun aikana tehtiin pari viikkoa töitä Oulun Musiikkijuhlilla, ja lisäksi tietysti käytiin kyläilemässä vanhempien luona ja treffailtiin kavereita. Otettiin ilo irti Suomen talvesta myös hiihtämällä muun muassa Ounasvaaralla ja liukulumikenkäilemällä Rokualla, ja lisäksi auteltiin parin pilkkikilpailun järjestelyissä ja markkinoinnissa.
Huhtikuussa oli aika hyvästellä jälleen ystävät ja perheenjäsenet Suomessa, ja lähteä uusiin seikkailuihin. Seuraavia liikkuja oltiin suunniteltu ennalta oikeastaan vain sen verran, että kesäkausi pyöritään jälleen Keski-Euroopassa ja tehdään house sitting -keikkoja mahdollisuuksien mukaan, mutta seuraavaksi talveksi lähdetään jonnekin lämpimään, mahdollisesti latinalaiseen Amerikkaan. Ihan aluksi suunnattiin kuitenkin vielä muutamaksi viikoksi takaisin Kyproksen vehreään kevääseen, pompaten lähinnä edullisten lentoyhteyksien vuoksi Bulgarian kautta.
Bulgariassa laskeuduttiin rannikkokaupunki Burgasiin, joka turistisesongilla lienee vilkas, mutta vielä huhtikuussa aika hiljainen. Burgasista jatkettiinkin heti seuraavana päivänä bussilla lyhyelle kaupunkilomalle maan pääkaupunkiin Sofiaan. Sitten meidän edellisen vierailun kymmenisen vuotta takaperin, Sofia oli muuttunut edukseen, ja osoittautui varsin kivaksi ja vireäksi reissukohteeksi. Ihan ydinkeskustassa oli tapahtunut melkoisia muutoksia, sillä uuden metroaseman kaivamisen yhteydessä vuoden 2010 alussa keskustan alta löytyi muinaisen roomalaisen Serdican kaupungin rauniot. Alue on nyt osin ulkoilmamuseota, osin katettua museotilaa kaupungin alla, ja arkeologiset kaivaukset oli ainakin vielä keväällä 2019 osin kesken.
Tehtiin Sofiasta myös päiväretki vuoristoiseen Vitoshan luonnonpuistoon ihan kaupungin naapurissa. Alhaalla kevät oli jo pitkällä, mutta 1400 metrissä vuoren rinteillä ei vielä pahemmin vihertänyt, ja luntakin löydettiin. Vitosha on oiva kohde patikointiin, ja reitit tarjoilevat hienoja maisemia Sofian yli. Kävelyreitti kannattaa suunnitella niin, että sen varrelle osuu Boyanan komea vesiputous. Luonnonpuistoon pääsee Sofiasta kätevästi julkisilla, metroa ja bussia käyttäen.
Sofiasta lennettiin Kyprokselle Paphoksen kaupunkiin, jossa viivähdettiin pari päivää ennen seuraavaa lemmikkivahtikeikkaa. Tällä kertaa mentiin hoitamaan kahta koiraa, kolmea kissaa ja kolmea vastasyntynyttä kissanpentua Agios Tychonaksen kylään Limassolin lähelle. Tämä housesit sovittiin suoraan talonomistajien kanssa, sillä kyseessä oli sama paikka, jossa oltiin pari kuukautta aiemmin oltu yöpymässä Airbnb:n kautta, ja siinä tutustuessa tuli talonvahtihommat puheeksi. Kymmenen päivää Tessan, Freddien ja kissojen kanssa vierähti nopeasti töitä ja blogihommia tehden, lenkkeillen ja Kyproksen lämmöstä nauttien. Lemmikit eivät olleet kovin työläitä hoidokkeja, mitä nyt piti varoa, ettei vielä pentuikäinen ja hökelö Freddie syö suihinsa kissanpentuja, kun ne pyrkivät liikkeelle kaappiin tehdystä pesäkolostaan.
Vappuaattoa vietettiin käymällä piknikillä hiekkarannalla. Me ollaan siis jotenkin todella surkeita viettämään mitään biitsielämää, kahden nomadivuoden aikana rantapäiviä on kertynyt varmaan alle viisi… Toki ollaan oltu myös rajallinen aika sellaisissa kohteissa, missä rantoja ylipäätään on, varsinkaan sellaiseen vuodenaikaan, että tarkenisi ottaa aurinkoa. Ehkäpä asia korjaantuu joskus sitten, kun siirrytään vähän trooppisempiin ympäristöihin.
Reissupäiväkirjan seuraavassa osassa jatketaan uusien kohteiden tutkimista Kyproksella, ja siirrytään sitten tutustumaan yhteen harvoista Euroopan pääkaupungeista, joka meillä oli vielä kokonaan käymättä.