Elämää nomadina

Kaupunkikohteita, lemmikkivahtipestejä ja tulivuoria Meksikossa

Nomadivuosi 2020 pyörähti käyntiin Meksikossa – tässä postauksessa summataan tammi-helmikuun matkoja Meksikon keskiylängöllä ja maan pohjoisosassa. Reissukohteisiin kuuluivat muun muassa Mexico City, Puebla, San Miguel de Allende, Guadalajara sekä Ajijic, ja matkan varrella harrastetiin niin nähtävyyksien ihastelua kuin talonvahtihommia ja vuoristovaelluksiakin. Postauksen linkeistä pääset lukemaan kohteista tarkemmin FinnsAway-blogin puolelta (englanniksi).

Vuoden vaihdetta juhlittiin Meksikon jättimäisessä pääkaupungissa Meksiko Cityssä, jossa asuttiin parin viikon ajan Escandonin kaupunginosassa kanadalaisen Julian asunnossa, huolehtien tämän kissasta joululomakauden ajan. Finn oli oikein mukava ja helppohoitoinen kaveri, joka piti suuresti nukkumisesta ja vielä enemmän syömisestä.

Kissavahteina Mexico Cityssa | Elämää Nomadina blogi
Finn auttamassa blogipostauksen koostamisessa

House-sitin aikana ehdittiin tehdä työprojekteja ja kirjoitella blogipostauksia, jotka olivat olleet enemmän tai vähemmän jäissä kuukauden Keski-Amerikan kierroksen aikana, ja tietysti tutustua kaupunkiin. Oltiin itse asiassa käyty Meksiko Cityssä kertaalleen aiemminkin, mutta tuosta yli vuosikymmen sitten tehdystä muutaman päivän visiitistä ei ollut kovin paljon muistikuvia, eikä edes juuri valokuvia, koska valtaosa niistä jäi samaisella reissulla varastettuun kameraan. No mutta, Meksiko City on monipuolinen suurkaupunki, jossa kannattaa vierailla eri kaupunginosissa, sekä tietysti käydä katsomassa historiallisen keskustan nähtävyydet keskusaukio Zócalon ympäristössä.

Palacio de Bellas Artes, Mexico City | Elämää Nomadina blogi
Palacio de Bellas Artes Mexico Cityn historiallisessa keskustassa

Tiesitkö muuten, että suurin osa Meksikosta on vuoristoista ylänköä, ja esimerkiksi pääkaupunki Mexico Cityn keskikorkeus on yli 2200 metriä merenpinnasta? Tämä tarkoittaa, että talvikuukausina suuressa osassa maata on, no, jos nyt ei varsinaisesti kylmä, niin melko viileää, vaikka aurinko paistaisikin päiväsaikaan täydeltä terältä. Meksikossa on siis huomattavan paljon vuoristoa ja tulivuoria, ja korkeimmat huiput kipuavat reilusti yli 5 000 metriin, tarjoten haastetta paitsi patikoijille, myös kiipeilijöille. Mexico Cityyn matkaavalle tulivuorivaellus onnistuu periaatteessa vaikkapa ihan vaan päiväreissuna – Iztaccíhuatl-Popocatépetl kansallispuisto on alle sadan kilometrin päässä pääkaupungista.

Komea Puebla ja historiallinen Cholula

Talonvahtipestin loputtua vuokrattiin Meksiko Cityn lentokentältä auto, ja lähdettiin pienelle road tripille. Aloitettiin pääkaupungin eteläpuolelta, jossa vierailtiin suomalaisen Villen ja tämän perheen luona Tepoztlánissa. Tässä hurmaavassa, erittäin kauniiden maisemien ympäröimässä pikkukaupungissa olisi viihtynyt pidempäänkin! Paikka on tunnettu asteekkien tarujen sulkakäärmejumalan Quetzalcoatlin syntymäpaikkana, ja kaupungin yläpuolella sijaitsee myös Tepozteco pyramidin rauniot. Lyhyen Tepoztlániin tutustumisen jälkeen jatkettiin itään Pueblan kaupunkiin, josta oltiin varattu majoitus muutamaksi päiväksi. Puebla valikoitui kohteeksi lähinnä siksi, että kaupungin ympärillä on useampia korkeita tulivuoria patikkareitteineen, mutta Puebla osoittautuikin myös todella vaikuttavaksi kaupunkikohteeksi.

Asuintalo Cholulassa , Meksiko | Elämää Nomadina blogi
Kuvauksellinen julkisivu Pueblan naapurikaupungissa Cholulassa

Puebla on samannimisen osavaltion pääkaupunki, ja tunnettu arkkitehtuuristaan, ruokakulttuurista ja Talavera-keramiikasta. Kaupungin historiallisessa keskustassa on paljon keraamisilla laatoilla koristeltuja rakennuksia, vaikkakin pääasiassa Talavera-keramiikkaa näkee astioissa ja sisustustavaroissa. Pueblassa, kuten yleensä espanjalaisten valloittajien rakentamissa kaupungeissa, on komeiden rakennusten reunustama, puistomainen keskusaukio ja lukuisia suuria kirkkoja. Pueblan kirkoista kookkain on keskusaukion vieressä sijaitseva, renessanssi- ja barokkityylejä yhdistelevä katedraali, jonka kellotornit kohoavat 69 metriin.

Pueblan keskuaukio ja katedraali, Meksiko | Elämää Nomadina blogi
Pueblan keskusaukiolla, taustalla Puebla Cathedral

Pueblaan lähes kiinni kasvanut Cholulan pikkukaupunki on myös ehdottomasti käymisen arvoinen kohde. Cholulan erikoisuus on kukkula, joka kätkee sisäänsä valtavan pyramidin, ja jonka huipulle on rakennettu kirkko. Cholula oli merkittävä kaupunki kauan ennen espanjalaisten saapumista, ja asteekkipyramidin rakentaminen alkoi jo noin vuonna 300 ennen ajanlaskun alkua. Aikojen saatossa pyramidialue hylättiin, ja jättimäinen pyramidi peittyi kasvustoon ja maa-aineeseen. Kun kirkko sen huipulle rakennettiin 1500-luvulla, ei pyramidin olemassaoloa välttämättä edes tiedetty. 1900-luvulla pyramidialueella on tehty paljon arkeologisia kaivauksia, ja vierailijat pääsevät osaan pyramidin tunneleista.

Pienoismalli Cholulan pyramidista, Meksiko | Elämää Nomadina blogi
Pienoismalli Cholulan pyramidista museossa

Tulivuorivaellus La Malinchen huipulle

Tulivuorivaelluksen makuun päästiin tekemällä päiväpatikka La Malinche tulivuoren huipulle. Vaikka matkaa parkkipaikalta 3 100 metrin korkeudesta tulivuoren päälle 4 440 metrin korkeuteen oli vain vähän reilu 6 km, ja polkukin pääosin helppokulkuinen, reissu oli melkoisen raskas. Noissa korkeuksissa ilma on jo niin ohutta, että vuoristotaudin oireita alkaa tulla, erityisesti jos sinne suuntaisi suoraan merenpinnan tasosta. Useamman viikon oleskelu Meksikon ylängöllä ennen vaellusta auttoi, mutta siitä huolimatta vuoren ylärinteillä huippua kohti ponnistellessa hengästytti ja huippasi. Viimeiset 400-500 korkeusmetriä puurajasta huipulle oli siis jonkin sorttinen urheilusuoritus, mutta maisemat ylhäältä pilvien päältä varsin palkitsevat. Horisontissa näkyi niin Izta&Popo -tuplatulivuori, kuin Meksikon korkein huippu Pico de Orizaba (5636 m).

La Malinche tulivuoren huipulla, Meksiko | Elämää Nomadina blogi
La Malinche tulivuoren huipulla

Pueblasta käsin tehtiin myös toinen, kevyempi patikka kauniiseen Iztaccíhuatl-Popocatépetl kansallispuistoon. Popocatepetl -vuori on ollut aktiivisessa tilassa vuodesta 2004, ja puhkuu jatkuvasti ulos höyryjä, toisinaan myös suurempia tuhkapilviä. Izta-Popo päiväretkellä ei tavoiteltu huippuja, eikä oikein päästy edes parhaille näköalapaikoille, kun huipuille vievien patikkareittien alkupisteeseen pääsi itäpuolelta lähestyttäessä vain huonokuntoista päällystämätöntä tietä. Päädyttiin parkkeeraamaan alemmas jonkinlaisen lomakylän pihaan, ja tehtiin sieltä 16 km patikka metsäisillä alarinteillä, ihan hyvä reissu oli sekin.

Popocatepetl tulivuori, Meksiko | Elämää Nomadina blogi
Patikoimassa Iztaccíhuatl-Popocatépetl kansallispuistossa

Kissavahteina kauniissa San Miguel de Allendessa

Auton palauttamisen jälkeen kyläiltiin suomalaisen Tepon ja hänen perheensä luona Queretarossa, ennen kuin jatkettiin hurmaavaan San Miguel de Allendeen. San Miguel de Allende on nostettu useampaan otteeseen listauksiin maailman kauneimmista kaupungeista, ja UNESCO-listattu historiallinen keskusta kieltämättä on upea. Maine tuo kaupunkiin suuret määrät turisteja, ja siellä myös asuu pitkästi toistakymmentä tuhatta ulkomaalaista, ainakin osan vuodesta. Kaupungin keskusta on kehittynyt turismia palvelevaan suuntaan (mikä tarkoittaa muun muassa sitä että paikallisille suunnatut palvelut ovat joutuneet muuttamaan syrjemmälle), ja keskustan ympärille nousee uusia asuinalueita expattien tarpeisiin. Mekin asuttiin hulppealla, uudella asuinalueella, kanadalaisen pariskunnan upeassa kodissa, ja hoidettiin kahta ujoa kissaa sillä välin, kun isännät oli lomailemassa rannikolla. Talon siivoamisesta ja istutuksista huolehti tiimi taloudenhoitajia ja puutarhureita, joten meidän velvollisuuksiin kuului lähinnä vain kissojen (ja kolibrien) ruokkiminen.

San Miguel de Allende, Meksiko | Elämää Nomadina blogi
Katumaisema San Miguel de Allenden keskustassa

San Miguelissa keskityttiin jälleen töihin ja blogeihin, mutta totta kai pyörittiin välillä kaupungin keskustassa, ja käytiin illallisella juhlistamassa Tonin syntymäpäivää. San Miguelista löydettiin myös kerrassaan mainio pienpanimo Dos Aves, jonka tuotteita maisteltiin panimorakennuksen pienessä pubissa. Panimo sijaitsee keskustan ulkopuolella, mutta vierailua siellä voi suositella, jos sattuu olemaan kaupungissa panimoravintolan ollessa avoinna.

Guadalajara, Ajijic ja Lake Chapala

San Miguelista matka jatkui pitkähköllä bussimatkalla Guadalajaraan. Jaliscon osavaltion pääkaupunkia pidetään yhtenä Meksikon kulttuurikeskuksista, ja se on suuri ja eläväinen yliopistokaupunki. Guadalajaran historiallinen keskusta on varsin vaikuttava palatseineen ja katedraaleineen, ja kävelykierroksen varrella voi poiketa lukuisiin museoihin, tai vaikkapa ihailemaan José Clemente Orozcon vaikuttavia, voimakkaita frescoja historiallisista tapahtumista.

Governmental Palace, Guadalajara, Meksiko | Elämää Nomadina blogi
Governmental Palace, takana Guadalajaran katedraalin tornit

Guadalajarasta on helppo vierailla sen eteläpuolella sijaitsevalla Lake Chapala järvellä. Chapala on Meksikon suurin makeanveden järvi, ja saastuneisuudestaan huolimatta koti melkoiselle kirjolle lintulajeja ja kaloja, ja ilmeisesti siellä asuu myös kilpikonnia ja käärmeitäkin. Järven ympäristön kauniit maisemat ja pienet kaupungit vetävät puoleensa paitsi turisteja, myös expatteja. Me piipahdettiin muutama päivä erityisesti amerikkalaisten eläkeläisten suosiossa olevassa Ajijicin pikkukaupungissa järven pohjoisrannalla. Aivan kiva paikka, josta oli helppo lähteä polkujuoksulenkeille ja patikoimaan viereisille vuorille, josta avautui komeita näkymiä järven yli.

Lake Chapala järvi, Meksiko | Elämää Nomadina blogi
Lake Chapala

Guadalajarasta meidän oli aika siirtyä pohjoiseen, kohti USAn rajaa. Siirtyessä reilu 1300 kilometriä Keski-Meksikosta pohjoiseen oltaisiin muuten käytetty bussia, mutta maan sisäinen lento oli niin paljon edullisempi, että se oli melkein pakko valita. Jostain syystä pitkät, osavaltioiden väliset bussimatkat on Meksikossa usein melko järjettömän hintaisia. Toki bussit on todella hienoja ja mukavia, mutta meille olisi kelvannut rähjäisempikin kulkupeli, jos vaan hinta olisi kohdallaan. Mutta siis, lennettiin Guadalajarasta Hermosilloon, ja jatkettiin sieltä bussilla ihan Meksikon luoteiskulmaan.

Puerto Peñasco Kalifornianlahden pohjoisrannalla

Kuivakkaassa, autiomaamaisessa ympäristössä lähellä Arizonan rajaa sijaitseva Puerto Peñasco valikoitui kohteeksi lähinnä siksi, että saatiin sieltä talonvahtipaikka, joka kylläkin sittemmin peruuntui. Päädyttiin asumaan reilun viikon verran edullisessa airbnb-asunnossa tässä Arizonan rannikoksikin usein kutsutussa kaupungissa, joka todellakin vetää puoleensa paljon lomailijoita Yhdysvaltojen puolelta. Helmikuun alussa rantalomakausi ei ollut vielä alkanut, ja kaupunki oli varsin hiljainen, mutta rantakadulla kyllä huomasi, että kyseessä on täysiverinen turistikohde, ja jenkkien Spring Breakin aikaan meno on kuulemma hurjaa.

Puerto Peñasco oli viimeinen kohde meidän kaikkiaan liki kolmen kuukauden mittaisella Meksikon kierroksella. Ehdittiin nähdä maata Jukatanin rantamaisemista tulivuorten kautta pohjoisen aavikkomaisemiin, ja mitä enemmän liikuttiin, sitä selkeämmäksi kävi, kuinka suuri ja monipuolinen maa on kyseessä. Tullaan varmasti palaamaan Meksikoon vielä tulevina vuosina, ja seuraavaksi voisi seikkailla vaikkapa Chiapasin osavaltiossa ja sieltä pohjoiseen pitkin Tyynenmeren rannikkoa. Meksikon hintataso on nomadielämälle ja budjettimatkailulle sopivan edullinen, ja verkkoyhteydetkin pääsääntöisesti riittävän hyvät myös työskentelemiseen.

Reissupäiväkirjan seuraavassa osassa siirrytään USAn puolelle Phoenixiin ja New Yorkiin.

Mitä pidit tästä jutusta?

Klikkaa tähtiluokitusta

Keskiarvo 5 / 5. Arvioita annettu: 3

Koska tykkäsit tästä jutusta...

...haluatko seurata meitä myös SoMe:ssa?

Ikävää että et pitänyt tästä jutusta...

... miten voisimme kehittää sisältöä?

Haluatko saada tiedon uusista jutuista ja artikkeleista? Liity tilaajaksi!
Jaa kavereillekin jos tykkäsit

16 Vastausta

  1. Tulivuorille kiipeäminen tarjoaa usein hienoja maisemia ja muutenkin tulivuoret ovat kiehtovia kohteita. Etiopiassa pääsimme näkemään jopa laavaa Erta Alella. Jos vain matkakohteen lähellä on aktiivisia, mutta turvallisesti kiivettävissä olevia tulivuoria, sisältyy tulivuorille kiipeäminen todennäköisesti meidänkin matkaohjelmaamme.

    1. Kaikessa arvaamattomuudessaan tulivuoret ovat tosiaan kiehtovia. Me ei olla kovin läheltä nähty laavavirtoja, mutta eiköhän joskus sellainenkin patikka päästä tekemään. Tuo Erta Ale näyttää aika mahtavalta, en muista kuulleeni koko paikasta aiemmin.

    1. Me ollaan kokeiltu useampaakin alustaa, mutta valtaosa paikoista on saatu Trusted Housesittersin kautta, joka taitaa olla suurin globaaleista välityspalveluista (linkin https://www.trustedhousesitters.com/refer/RAF243427/ kautta saa alennuksen liittymismaksusta). Meksikossa käytettiin myös HouseSitMexicoa, joka sekin oli varsin toimiva, mutta tosiaan keskittynyt vain Meksikoon. Myös maa- ja aluekohtaisia FB-ryhmiä house-sittaamiseen on melkoisesti, mutta mitä olen vilkuillut, niissä tuntuu olevan huomattavasti enemmän kiinnostuneita sittereitä kuin avoimia paikkoja. Trusted Housesitterista on helppo löytää avoimet paikat eri maissa ja alueilla, hakea niitä ja kommunikoida hostien kanssa. Lisäksi siellä on molemminpuolinen arviointijärjestelmä, ja hyvät suositukset luonnollisesti auttaa saamaan uusia paikkoja.

  2. Meksikossa on kyllä vaikka ja mitä… olisi mahtavaa viettää siellä joskus joku pidempi rupeama. Ja varmaan olisi vieläkin enemmän jos joka kolkassa olisi myös turvallista. Tuo tulivuori näyttää hienolle. Me olemme seikkailleet Havaijilla tulivuorella joka tuprutteli savua, ja onhan ne laavakentät kyllä elämys. Mukavaa lukea teidän seikkailuista.

    1. Kiitos kommentista! Olisin jo ihan valmis palaamaan Meksikoon, niin paljon olisi kiinnostavia kohteita ja alueita koluttavaksi. Meksikossa varmasti on sellaisiakin paikkoja joihin ei kannata mennä ollenkaan, mutta suurimmassa osassa maata lienee ihan turvallista liikkua kunhan pitää ns. terveen järjen mukana.

  3. Ihanat kuvat. Kova kaipuu itsellä johonkin valoon ja väreihin nyt täältä lumipyryn keskeltä, joten samaan aikaan kuvat virkistivät ja loivat pientä epätoivoa siihen että pääseeköhän sitä koska seuraavan kerran vapaasti lähtemään 😊 Näistä talonvahtihommista on mielenkiintoista lukea, kissavahdin elämä sopisi itselleni ainakin loistavasti! 😊

    1. Kiitokset! Ja ihan samoja ajatuksia täällä siitä, että niin piristäviä kun reissujutut ja kuvat onkin, ne samalla aiheuttaa lievää ahdista kun ei voi tietää milloin on taas vapaus liikkua. Talonvahtihommat on ainakin meille ollut kerrassaan loistava konsepti, kun joka tapauksessa halutaan olla välillä pidempään paikoillaan.

  4. Upean kuuloinen teidän Meksikon-kierros ja miten monipuolinen maa se onkaan. Itse olen käynyt vain pari päivää Guatemalan rajan tuntumassa olevassa kaupungissa, joten vain juuri ja juuri voin sanoa käyneeni Meksikossa. 😀 Ehdottomasti kiinnostaisi nähdä maata kunnolla. Hauska, että löysitte sieltä useampiakin suomalaisia joiden luona kyläillä!

    1. Meksikolta osattiin odottaakin paljon, mutta tämä kierros osoitti, että maassa viettäisi mielellään vielä pidempäänkin! Nähtävää todella riittää monenlaisista kohteista kiinnostuneille. Ja joo, jännästi aiemmassa elämässä lomamatkoilla ei todellakaan välittänyt törmätä muihin suomalaisiin, mutta nyt kun elämä on maailmalla, tulee oikein mielellään etsiydyttyä suomalaisten seuraan kun se on mahdollista. 🙂

  5. Juttu ansaitsi taas viis kautta viis tähteä. Kiva kun esittelitte vähän erikoisempiakin paikkoja. Mä haluaisin kans suunnata Pueblaan joku päivä. Myös San Miguel de Allende kiinnostaa. En muista kirjoitinko jo aiempaan Meksiko-postaukseen, mutta mun piti viime maaliskuussa kiivetä Popocatepetlille, mut se reissu sit peruuntui sattuneesta syystä. Olisin samalla käyny Pueblassa. Hälvenikö ne vuoristotaudin oireet miten nopeasti tuolla vuoristoretkellä kun tulitte alas?

    1. Voi kiitos! Puebla oli tosi positiivinen yllätys, jota todellakin voi suositella, samoin kuin tietysti tulivuorivaellusta. Noita vuoristotaudin oireita, lähinnä siis sellaista kevyttä huimausta ja ehkä pientä päänsärkyä, alkoi tulla neljän kilometrin paikkeilla ylöspäin mennessä, mutta muistaakseni ne katosivat käytännössä heti kun lähdettiin huipulta alaspäin.

  6. Itse tykkään näiden Meksikon kaupunkien arkitehtuurista ja väreistä, jotka pääsevät oikeuksiinsa pilvettömän kirkaan taivaan loistaessa kilpaa rakennusten kanssa. Mukavasti olette nähneet Meksikoa ja saanut siitä varsin laajan kösityksen. Kissavahteina on ollut kivaa 🙂 Hieno tapa teillä nähdä maailmaa.

    1. Samaa mieltä, rakennusten värit Meksikossa ja muuallakin lattareissa on usein upeita, erityisesti aurinkoisina päivinä! Nomadiksi heittäytyminen on osoittautunut yhdeksi parhaista päätöksistä koskaan, vaikka juuri nyt korona heitteleekin kapuloita rattaisiin, ja nuo lemmikkivahtihommat on tuoneet vielä uuden twistin tähän uuteen elämään.

Herättikö tämä juttu ajatuksia? Jätä kommentti ja osallistu keskusteluun!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa ilmoitukset!
Tilaa ilmoitukset sähköpostiisi ja pysy mukana nomadielämän pyörteissä!
Lähetämme sinulle viestin aina, kun uusi juttu tai artikkeli julkaistaan.