Pitkin poikin Serbiaa Belgradista Stara Planinaan

Golubacin linnoitus | Serbia | Elämää Nomadina

Toukokuun alussa Budapestissa tehdyn koiranvahtikeikan jälkeen jatkoimme matkaa kohti etelää. Seuraava sovittu house-sit, peräti kolmen kuukauden pituinen keikka Bulgarian Sofiassa, oli alkamassa kesäkuun alussa, joten meillä oli kolmisen viikkoa aikaa reissata Balkanilla ennen asettumista kesäksi aloilleen. Alkuperäinen suunnitelma oli ehtiä käydä tuossa ajassa niin Serbiassa, Kosovossa kuin Montenegrossakin, mutta päädyttiin viettämään koko kolme viikkoa Serbiassa, joka osoittautui todella mahtavaksi reissumaaksi. Oltiin käyty ennen nomadielämää Serbiassa muutama päivä, joskus kymmenisen vuotta sitten, osana pidempää reppureissua Balkanilla, mutta nyt haluttiin tutustua maan eri kolkkiin vähän perusteellisemmin. Tässä postauksessa vieraillaan ensin Belgradissa, ja matkataan sitten halki itäisen Serbian, lähinnä luontokohteisiin tutustuen.

Kiehtova, rosoinen ja viehättävä pääkaupunki Belgrad

Kansallismuseo Belgradissa | Serbia | Elämää Nomadina
Remontoitu kansallismuseon rakennus on keskusaukion katseenvangitsija

Ensimmäinen kohteemme Serbiassa oli pääkaupunki Belgrad, joka sijaitsee Tonavan ja Sava-joen risteyskohdassa maan pohjoisosassa. Strategiselle paikalle rakentuneella kaupungilla on pitkä historia, ja sen merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluu jokien risteyskohdan yläpuolella kohoava Belgradin linnoitus ja puisto, Kalemegdan. Linnoituksen historia on yhtä vanha kuin koko kaupungin – sen ensimmäinen versio oli kelttien 300-luvulla rakentama asemapaikka, josta hieman myöhemmin tuli Rooman valtakunnan raja-asema. Belgrad linnoituksineen on siirtynyt hallitsijalta toiselle lukuisia kertoja, ollen viimeisimpänä ennen Serbian kuningaskunnan hallintaan siirtymistä (1867) vuosisatoja ottomaanien vallan alla. Ensimmäisen maailman sodan jälkeen Belgradista tuli Jugoslavian pääkaupunki.

Belgradin linnoitus | Serbia | Elämää Nomadina
Belgradin suuri linnoitus ja Kalemegdan-puisto ovat suosittuja ajanviettopaikkoja
Portti Belgradin linnoitukseen | Serbia | Elämää Nomadina
Zindan Gate, yksi Belgradin linnoituksen porteista

Vaikka Belgradin suosio reissukohteena on kasvanut, se ei ole mikään varsinainen Balkanin turistikeskittymä, ehkä osittain sen vuoksi, että Serbia sijaitsee sisämaassa, ja monet Balkanille matkaavat suuntaavat ensisijaisesti rannikolle. Belgrad on kuitenkin alueen pääkaupungeista Sofian jälkeen suurin ja vilkkain, ja kuuluisa muun muassa railakkaasta yöelämästään. Belgrad onkin oivallinen kaupunkilomakohde, jossa viehättää historian, maamerkkirakennusten ja ydinkeskustan katujen ja aukioiden lisäksi muun muassa kahvilakulttuuri, gastronomia ja paikalliset viinit sekä käsityöläisoluet. Budjettimatkaajan on helppo ihastua myös paikalliseen hintatasoon, joka on todella maltillinen.

Iltakävelyllä Belgradin vanhassa osassa | Serbia | Elämää Nomadina
Iltakävelyllä Belgradin vanhoilla kaduilla
Katumaisema Belgradissa | Serbia | Elämää Nomadina
Belgradissa on loputtomasti viihtyisiä kahviloita, ravintoloita ja terasseja mistä valita

Me vietettiin Belgradissa viikon verran, ja ehdittiin paitsi tutustua itse kaupunkiin, myös tavata kaupungissa asuvia bloggaajakollegoita. Ensin treffattiin serbialainen Milos, johon tutustuttiin reilu neljä vuotta sitten pressimatkalla Siperiassa, sekä hänen vaimonsa Milana. He näyttivät meille kaupunkia ja kutsuivat lounaalle yhteen Sava-joen hienoista ravintolalaivoista (joista osa palvelee villistä menostaan tunnettuina yökerhoina) sekä jälkkärikakulle kotiinsa New Belgradissa. Tämä oli meille ensikosketus serbialaiseen vieraanvaraisuuteen, jota saatiin kokea kolmen viikon aikana useissa eri paikoissa – serbit ovat kokemuksemme mukaan todella ystävällisiä ja auttavaisia! Viikonloppua Belgradissa vietettiin puolestaan suomalaisseurassa, kun tavattiin Please Be Seated for Takeoff -blogin Tanja ja Ismo (ja hurmaava Nero-kissa), joiden kanssa oltiin oltu somen kautta yhteyksissä jo pidempään, mutta ei koskaan aiemmin tavattu livenä. Tultiin juttuun mainiosti, ja käytiin porukalla muun muassa herkuttelemassa paikallisten ravintoloiden tarjonnalla, vierailemassa Serbian ensimmäisessä craft beer pubissa ja raukealla sunnuntaipiknikillä linnoituksella.

Bloggaajat koolla Belgradissa | Serbia | Elämää Nomadina
Tanjan ja Ismon kanssa Kalemegdanin linnoituksella Belgradissa

Kirjoitettiin hieman pidempi postaus Belgradista FinnsAway blogin puolelle (englanniksi), käy kurkistamassa sieltä lisää kuvia ja tunnelmia.

Linnoituksia ja luontokohteita Itä-Serbiassa

Djerdapin kansallispuisto

Belgradista matkamme jatkui tutustumaan itäisen Serbian kansallispuistoihin ja patikointimaisemiin, sekä linnoituksiin ja maan kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Nišiin. Aloitimme Djerdapin kansallispuistosta Tonavan rannassa Romanian rajalla. Tämän alueen kohokohtiin kuuluvat komeat jokimaisemat, erityisesti Djerdapin kanjoni, joka myös Tonavan rautaporttina (Iron Gate) tunnetaan. Kapea kanjoni halkaisee vuoristoisen maiseman, ja joenrannan vuorenhuiput muodostavat huikeita luonnollisia näköalapaikkoja. Me teimme polkujuoksupatikan alueen korkeimmalle kohdalle, Miroč-vuoren Veliki Strbak -huipulle, ja maisemat todella palkitsivat hikisen kapuamisen.

Maisema Tonavalle Vliki Strabac huipulta | Serbia | Elämää Nomadina
Maisema Veliki Strbakin huipulta

Golubacin linnoitus

Matka Djerdapin maisemiin kannattaa yhdistää vierailuun Golubacin linnoituksella kansallispuiston pohjoispuolella. Tämä Tonavan rantakallioilla majesteettisena seisova linnoitus on upeasti jälleenrakennettu, ja sen suojissa on todella hyvä museo mielenkiintoisine näyttelyineen. Golubacin linnoitus on rakennettu strategiseen paikkaan Djerdapin kanjonin suulle, vartioimaan joen muodostamaa luonnollista rajaa. Tarkka rakennusajankohta ei ole tiedossa, eikä edes se, olivatko rakentajina serbit vai unkarilaiset, mutta ensimmäisen kerran linnoitus on mainittu kirjallisissa lähteissä ja vuonna 1335.

Golubacin linnoitus | Serbia | Elämää Nomadina
Golubacin linnoitus on vaikuttava näky

Golubacin linnoitukselle pääsee paitsi omalla autolla, myös matkanjärjestäjien bussireissuilla Belgradista sekä osana jokiristeilyä. Linnoitukseen myydään neljää erilaista lipputyyppiä sen mukaan, haluaako nähdä vain linnan alimmat osat ja näyttelyt vai kavuta korkeammalle torneihin. Peruslipun hinta on noin viisi euroa, ja kaikkiin linnan osiin pääsee tutustumaan noin 13 eurolla, sisältäen “ylä-zoneilla” oppaan (opas ja turvatoimet ovat välttämättömiä osaan torneista, samoin kuin ”oikeat” kengät, eli ei sandaalit). Meillä oli hieman kireä aikataulu (emme päässeet laajan sähkökatkon vuoksi linnoitukseen ollenkaan sinä päivänä kun olimme alun perin suunnitelleet), joten kävimme vain perustasoon kuuluvilla alueilla ja museon näyttelyissä, mikä oli jo varsin mainio kokemus, mutta epäilemättä korkeammilla zoneilla pääsee nauttimaan vielä upeammin maisemista ja tutustumaan mielenkiintoisiin osiin linnasta.

Golubacin linnoitus | Serbia | Elämää Nomadina
Golubacin linnoituksessa on lukuisia torneja eri tasoissa
Golubacin linnoituksessa | Serbia | Elämää Nomadina
Ihan muina turisteina ihailemassa linnoitusta

Lazarevin kanjoni

Golubacin jälkeen pysähdyimme pariksi päiväksi Smederevon kaupunkiin (sielläkin muuten on aivan hieno linnoitus), josta jatkoimme seuraavaan luontokohteeseen, Lazarevin kanjonille. Lazarev Kanjon on noin 9 kilometriä pitkä, jyrkkäseinäinen kanjoni pienen Borin kaivoskaupungin läheisyydessä. Komean rotkon seinät ovat 300-500 metriä korkeat, ja niiden päältä avautuu upeita näkymiä. Maan syvin ja pisin kanjoni on kuuluisa myös useista pitkistä luolista, joista tunnetuin on Lazareva Pećina, Lazarevin luola. Me teimme kanjonilla juoksuvaelluksen aloittaen luolan parkkipaikalta, käyden sen läheisyydessä olevilla näköalapaikoilla sekä kauempana kanjonin eteläpuolen seinämien huipulla, josta suureksi yllätykseksemme löytyi myös todella sympaattisen oloinen pieni ravintola ja leiriytymispaikka.

Lazars Gorge | Serbia | Elämää Nomadina
Maisema kanjoniin eteläpuolen näköalapaikalta
Polkujuoksija Lazarevin kanjonilla | Serbia | Elämää Nomadina

Lazarevin luola oli reippailumme jälkeen jo suljettu siltä päivältä, mutta sielläkin varmasti olisi kannattanut käydä. Kaikkiaan liki kymmenen kilometriä pitkästä luolasta on avoinna yleisölle vain alkuosa, ja sinne tehdyn kävelyreitin varrella pääsee ihailemaan erilaisia tippukivimuodostelmia.

Lazarevin luolan sisäänkäynti | Serbia | Elämää Nomadina
Lazarev Caven sisäänkäynti

Nišin linnoitus

Borista jatkoimme muutamaksi päiväksi Nišin kaupunkiin, jossa Belgradin tapaan on hieno linnoituksen ja puiston yhdistelmä. Nišin linnoitus Nišava-joen rannalla on merkittävä kulttuurihistoriallinen monumentti, jonka alkuperäinen versio rakennettiin antiikin Rooman aikaan. Vuosisatojen varrella linnoitus muuttui ja vaihtoi hallitsijaa useaan kertaan, ja nykyinen linnoitus on rakennettu ottomaanien toimesta 1700-luvun alkupuoliskolla.

Stambol Gate, pääportti Nisin linnoitukseen

Kaupunkikohteena Niš ei ehkä yllä pääkaupungin tai pohjoisen Novi Sadin tasolle, mutta kyllä sieltäkin löytyy kiinnostavia nähtävyyksiä ja hyviä ravintoloita ja pubeja, joten parin päivän vierailulla ei varmasti pääse tylsistymään.

Moskeijarakennus Nisin linnoituksessa | Serbia | Elämää Nomadina
Galleriana toimiva historiallinen Bali-Begin moskeija Nisin linnoituksessa

Stara Planinan kansallispuisto

Nišista itään, ihan Bulgarian rajalla, sijaitsee Balkanvuoriin kuuluva Stara Planinan kansallispuisto, jossa sijaitsevat Serbian korkeimmat huiput (kun Kosovon vuoria ei lasketa mukaan), lukuisia komeita vesiputouksia ja paljon lähes koskematonta vuoristoluontoa. Me asetuimme pariksi päiväksi Pirotin kaupungin laitamille, tarkoituksena tehdä päivävaellus Midžor-vuoren huipulle Topli Do:n vuoristokylästä.

Topli Don vuoristokylä | Serbia | Elämää Nomadina
Pieni Topli Don kylä vuorten syleilyssä
Aasi Topli Dossa Stara Planinan kansallispuistossa | Serbia | Elämää Nomadina
Söpöstä aasista oli ihan pakko ottaa kuva

Epäonneksemme alueella liikkui tuolloin voimakkaita ukkosmyrskyrintamia kaatosateineen, joten pidempi patikka jouduttiin jättämään seuraavaan kertaan. Käytiin kuitenkin ajelemassa piskuiseen Topli Do:n kylään, ja sieltä juoksulenkillä yhdellä vesiputouksista, aivan hyvä reissu oli sekin, ja hetkellisesti saatiin nauttia myös poutaisesta säästä kahden ukkosrintaman välissä.

Vesiputous Stara Planinan kansallispuistossa | Serbia | Elämää Nomadina
Piljski-putous (Lower Pilj) Stara Planinan kansallispuistossa

Linnabongaus muuten sai jatkoa myös Pirotissa, josta löysimme hiljattain remontoidun Pirotin keskiaikaisen linnoituksen. Tämänkin linnoituksen sijainti on strategisesti joen rannassa kivisen harjanteen päällä, ja samalla paikalla on ollut linnoitusrakenteita jo Rooman imperiumin aikaan. Prinssi Lazar rakennutti Pirotin linnoituksen ylimmät osat1300-luvulla puolustusasemaksi Ottomaanien ryöstöretkien reitille, ja alimmat osat ovat peräisin Ottomaanien hallintakaudelta 1700-luvulta.

Pirotin linna | Serbia | Elämää Nomadina
Pirotin linnassa

Felix Romuliana

Viimeinen kohteemme ennen Bulgariaan siirtymistä oli jälleen historiallinen nähtävyys, upeat Felix Romulianan rauniot Zajecarin kaupungin lähettyvillä Stara Planinan pohjoispuolella. Felix Romuliana on antiikin ajalta peräisin oleva palatsi- ja linnoituskompleksi, jonka rakennutti Rooman keisari Gaius Galerius Valerius Maximianus 200-luvun lopulla, päätettyään palata takaisin kotiseuduilleen.

Felix Romuliana | Serbia | Elämää Nomadina
Felix Romuliana | Serbia | Elämää Nomadina

Mahtipontinen palatsialue koostui ylellisestä, koristeellisesta palatsirakennuksesta sekä kahdesta temppelistä ja kylpylästä, ja sitä ympäröivät korkeat muurit lukuisine torneineen. Galerius omisti temppelin äidilleen Romulalle, ja myös nimesi sen hänen mukaansa. Alkuperäinen palatsi ei ilmeisesti koskaan tullut täysin valmiiksi, ja se tuhoutui barbaarien hyökkäyksessä 500-luvulla. Korvaavan palatsin rakennutti keisari Justinian I, mutta se hylättiin varsin pian jo 600-luvulla, slaavilaisten hyökkäysten jälkeen. Alue oli pitkään tyhjillään, mutta palveli vielä 1000-luvulla uudelleen asuinalueena. Tämän jälkeen palatsikompleksi ja linnoitus jäivät raunioitumaan ja hautautumaan maan alle. Arkeologiset kaivaukset alueella aloitettiin vuonna 1953, ja vuonna 2007 kohde lisättiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Infotaulu mosaiikeista Felix Romulianassa | Serbia | Elämää Nomadina
Felix Romuliana | Serbia | Elämää Nomadina

Lyhyet vinkit Serbiassa autoiluun

Felix Romulianasta matkamme jatkui siis kesäksi Bulgariaan, josta lisää seuraavassa postauksessa. Lyhyesti tiivistettynä tähän loppuun, automatkailu Serbiassa oli kaikkineen todella hyvä reissukokemus! Me ajoimme käytännössä ainoastaan pitkin pieniä teitä, mikä paikoitellen tarkoitti varsin hidasta matkantekoa, mutta myös todella upeita maisemia! Välillä ajettiin mahtavissa kanjoneissa halki vuoristoisten alueiden, välillä läpi söpöjen maalaiskylien, luostareissa ja linnanraunioilla pysähdellen. Teiden kunto vaihteli paljon, ja toisinaan reitin varrelle osui todella heikkokuntoisia ja kapeitakin pätkiä, joten kiirehtiminen ei kannata. Toisaalta jos siirtymisellä on kiire, suurimmat kaupunkeja yhdistävät tiet ovat varsin hyväkuntoisia ja nopeita. Paikallinen liikennekulttuuri voi vaatia hetken sopeutumisaikaa ja rohkeutta ajaa liikenteen mukaan, mutta mitenkään erityisen raivokasta tai vaarallista liikennekäyttäytymistä emme Serbiassa nähneet.

Tumanen luostari | Serbia | Elämää Nomadina blogi
Tumanen luostari Itä-Serbiassa

Mikäli omalla autolla seikkaileminen ei ole vaihtoehto, myös auton vuokraaminen onnistuu Serbiassa helposti. Google Maps toimi hyvin reittisuunnitteluun (MapsMe puolestaan tarjosi välillä melko erikoisia vaihtoehtoja), ja sen antamat aika-arviotkin olivat pääsääntöisesti aika lähellä toteutuneita matka-aikoja. Serbia ei ole EU-aluetta, joten suomalaisten liittymien datamaksut voivat olla varsin korkeita. Kannattaa siis ostaa niin navigointia kuin muuta surffailua varten pre paid -SIM kortti. Ainakin Yettel tarjosi pelkkiä mobiilidatakortteja, joiden hinnat olivat varsin maltilliset (5 Gigan kortti maksoi 400 dinaaria, eli noin 3,4 euroa).

Mitä pidit tästä jutusta?

Klikkaa tähtiluokitusta

Keskiarvo 4 / 5. Arvioita annettu: 1

Koska tykkäsit tästä jutusta...

...haluatko seurata meitä myös SoMe:ssa?

Ikävää että et pitänyt tästä jutusta...

... miten voisimme kehittää sisältöä?

Haluatko saada tiedon uusista jutuista ja artikkeleista? Liity tilaajaksi!
Jaa kavereillekin jos tykkäsit

24 Vastausta

  1. Uskon, että se on juuri niin, että Belgrad ei ole niitä ruuhkaisempia turistikeskittymiä juuri sen vuoksi, että maalla ei ole rantaviivaa. Itseäni se ei kuitenkaan haittaa yhtään, koska luontokohteet lähtökohtaisesti kiinnostavat monin verroin enemmän. Kivan näköisiä luontokohteita, oli mukava lukea niistä, kun joskus tuonne päin tulee kuitenkin lähdettyä.

    Ohimennen voisin muuten mainita, että tuo Siperia olisi kiinnostava kohde.

    1. Mekään ei todellakaan olla mitään rantalomailijoita, vaikka sinänsä meren äärellä hyvin viihdytäänkin. Luontokohteiden(kin) osalta Serbia yllätti positiivisesti, ja palataan varmaankin vielä alkusyksystä tekemään tuo suunniteltu vuoristovaellus Stara Planinassa.

      Ja Siperiasta, se on tosiaan kiehtova paikka, tuo meidän pressimatka oli todella pohjoiselle ja karulle arktiselle seudulle, mutta ei valitettavasti sisältänyt mitään luontoon tutustumista. Junamatka Siperian halki oli joskus suunnitteilla, mutta Venäjä ei ainakaan juuri nyt ole reissukohdelistalla kovin korkealla.

  2. Upea kanjoni ja sen ympäristö. Nyt juuri kun matkailijat täyttävät Euroopan, niin voisi olla järkevää suunnata vaikkapa Serbiaan!!

    1. Kanjonimaisemat olivat ihan mahtavia, tuolla kallioilla seisoskellessa ja ihmetellessä tunsi itsensä todella pieneksi luonnon ihmeiden äärellä.

    1. Belgrad on kerrassaan mainio kaupunkilomakohde, ja jos rannikolle haluaa, samaan reissuun voi helposti mahduttaa myös jonkun Balkanin lukuisista upeista rantalomakohteista!

  3. Todella upea tuo kanjoni ja kaupunki muutenkin. Kiinnostaa kyllä kovasti lähteä seikkailemaan noita tuon alueen maita läpi enemmän, nyt kun juuri pyörähdettiin Kroatiassa ja Montenegrossa.

    1. Me ollaan reissattu Balkanilla useampaan otteeseen niin lyhyempien lomareissujen merkeissä kuin nyt nomadeinakin, ja edelleen riittää todella paljon kiinnostavia kohteita, ja myös sellaisia mihin haluaa palata uudestaan. Lämmin suositus siis Balkan-seikkailuille!

  4. Ehditte kyllä nähdä hyvin Serbiaa ja kiva kun viihdyitte. Oli myös huippua päästä vihdoin ja viimein tapaamaan livenäkin. Nerokin ihastui teihin niin, että itki peräänne. Toivottavasti ehdittäis vielä käydä moikkaamassa teitä Sofiassa!

    1. Onneksi päätettiin käyttää koko kolmeviikkoinen Serbiassa, ja varmasti palataan vielä uudestaan tutkimaan maata lisää. Kiitos vielä täälläkin seurasta ja majoituksesta Belgradissa, ja toivottavasti tosiaan nähdään pian täällä Bulgariassa!

    1. Serbian monipuolisuus oli meillekin vähän yllättävää, vaikka ollaan ennenkin täällä suunnalla kierrelty. Nyt oli vähän enemmän aikaa tutustua perusteellisemmin siihen, minkälaisia luontokohteita täältä löytyy, ja monta epäilemättä todella hienoa paikkaa jäi käymättäkin.

  5. Teillä vaikuttaakin olleen mukaava matkabloggaajakolleegatapaaminen!
    Itsekin pidin Belgradista, joskin vierailusta on jo vuosia. Erityisesti kesällä jokirannat ja sillat jäivät mieleen, ja jokirannan kelluvat kesämökit. Aika ovelaa myös, että siellä saarella, siis käytännössä pääkaupungin keskustassa, oli uimarantakin.

    1. Joo oli todella hauskaa, ja juttua olisi riittänyt paljon pidempäänkin 🙂 Niitä pieniä kesämökkejä mekin ihasteltiin, ja totta että ihan keskustan kupeessa on myös hiekkarantoja, emme itse ehtineet käydä tutustumassa. Tuo Ada Ciganlija, jossa on pitkästi rantoja ja paljon ravintoloita sekä myös golf-klubi, on oikeastaan saaren sijasta pitkulainen niemi, johon pääsee maitse joen eteläpuolelta, ja venekyydillä, tai jonkinlaisella pienellä lautalla, joen pohjoispuolelle New Belgradiin.

  6. Olipa kiva lukea Serbiasta. Nuo luontokohteet etenkin kiinnostaa kovasti. Itsekin tulee usein katsottua kohteita meren ääreltä,, koska vesi on itselleni niin tärkeä ja siksi on hyvä kuulla muistakin kivoista kohteista. Ja voi miten söpö aasi!!!

    1. Kiitos kommentista, kiva että postaukset vähän tuntemattommammistakin kohteista kiinnostaa. Itsekin viihdyn kyllä meren äärellä, ja kieltämättä nyt kun ollaan oltu jo useita kuukausia sisämaassa, odotan innolla syksyn ja talven seikkailuja, kun päästään taas välillä rantamaisemiin. Täältä Sofiasta paikalliset tuntuvat “pakenevan” Mustalle merelle näin kuumimman kesän aikaan.

  7. Ihana lukea paikoista, joissa ei ole koskaan tullut käytyä itse eikä kieltämättä heti ensimmäisenä ole tullut ajateltua mennäkään, mutta tämän tutustumisen jälkeen voisin hyvinkin kuvitella meneväni! 🙂 Kauniita maisemia ja luontoa siellä ja varmasti mielenkiintoinen reissukokemus ihan kokonaisuutena. Teillä selvästi kivaa ainakin kaikkinensa! 🙂

    1. Kiva kuulla! Balkanin maat ovat melkoinen aarreaitta tykkäsipä sitten vuorista tai kauniista rannikosta, ja kiinnostavia kaupunkikohteita riittää myös.

  8. Belgrad vaikuttaa mielenkiintoiselta. Se maskin Euroopan maista on jopa käymättä. Ja ilmeisesti lähellä voisi olla muitakin ns päivä kohteita.
    Autolla kiertely on varmasti hyvä tapa nähdä enemmän ja omaa tahtia mutta varmaan noilla teillä on syytä olla jo jonkinlainen vakuutus, jos autolle tapahtuu jotain.

    1. Belgrad on tosi kiva kaupunki, ja toimii hyvin myös tukikohtana päiväretkille, esim. vaikka juuri Golubacin linnoitukselle. Autolla kierrellen pääsee toki paljon vapaammin tutustumaan eri kolkkiin, joten sitäkin voi kyllä suositella! Omalla autollahan on vakuutukset oltava kunnossa ihan missä vaan, ja ehkä vuokra-autoon kannattaa harkita jotain kattavampaa pakettia kuin se ihan välttämätön, jos haluaa huoletta ajella. Mutta siis ei kaikki tiet tietenkään mitään surkeita ole, varsinkin isommat on aivan hyvässä kunnossa ajella.

  9. Luonto ja historia on oikeen toimiva kombinaatio! Eikä edullinen hintataso siihen päälle varmasti yhtään haittaisi, heh.
    Pärjäskö tuola yhtään englannilla? Meillä ei ole kokemusta Balkanilta muista maista kuin Kroatiassa, ja sielä oltiin kyllä aika pulassa pari kertaa kun kukaan ei puhunut sanaakaan englantia. Onneksi on elekieli, kynä ja paperia, niin piirrä ja arvaa menetelmällä päästiin sinne mihin pitikin 😀

    1. Ah, tuosta kieliasiasta en hoksannutkaan mainita mitään. Me pärjättiin pääsääntöisesti jopa yllättävän hyvin englannilla, erityisesti nuorempi väki puhuu sitä varsin hyvin. Joissain pienempien paikkakuntien majapaikoissa yhteinen kieli oli vähän vähissä, mutta hyvin silti pärjättiin ja tervetulo-rakijan äärellä yritettiin ymmärtää toisiamme. Borin majoituksen omistajat eivät puhuneet englantia juuri lainkaan, mutta siellä sattui olemaan paikallinen vieras myös, joka ystävällisesti tulkkasi. Ja nykyään tietysti helpottaa myös mahdollisuus käyttää vaikkapa google-kääntäjää 🙂

Herättikö tämä juttu ajatuksia? Jätä kommentti ja osallistu keskusteluun!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa ilmoitukset!
Tilaa ilmoitukset sähköpostiisi ja pysy mukana nomadielämän pyörteissä!
Lähetämme sinulle viestin aina, kun uusi juttu tai artikkeli julkaistaan.