Automatkailua ja koiranvahtihommia Kroatiassa
Kesän Euroopan road tripimme jatkui Sloveniassa vietetyn viikon jälkeen kesäkuussa Kroatiaan. Sielläkin meitä odotti alkuun lemmikkivahtipesti, kun lupauduimme muutamaksi viikoksi hoitamaan corgi-tyttö Pelaa maaseudulle Zagrebin lähelle. Tuo pesti venähti lopulta lähes kahden kuukauden pituiseksi, mutta onneksi Pela osoittautui paitsi todella mukavaksi koiraksi, myös reippaaksi ja innokkaaksi automatkailijaksi, ja pystyimme tekemään tukikohdastamme parin päivän retkiä eri puolille Kroatiaa. Tässä postauksessa piipahdetaan muun muassa Kroatian rannikolla sekä maan vähemmän tunnetussa pohjoisosassa.
Festarit kanjonissa ja Rastoken putoukset
Me ei olla mitään erityisen innokkaita festareilla tai edes keikoilla kävijöitä, mutta saatuamme heinäkuun alussa kutsun Bear Stone -nimiselle, upealla paikalla Mrežnica-joen kanjonissa Donje Primišljessa järjestettävälle festivaalille, päätimme ottaa selvää, mistä on kyse. Ja siitähän tulikin sitten ihan huippukiva viikonloppureissu!
Bear Stone on psykedeeliseen rockiin painottuva viikonloppufestari, jonka tapahtumapaikka leirintäalueineen on rakennettu luonnonkauniiseen paikkaan joen rannoille. Festarin erikoisuuksiin kuuluu musiikin ja luonnonrauhan yhdistäminen – kanjonissa ei ole mobiiliverkkoa tai muutakaan internetyhteyttä. Kansainvälinen festari on vuosien saatossa kasvanut, ja pääesiintyjät ovat genren Euroopan kärkinimiä.
Festareilta ajelimme takaisin Zagrebin seudulle Slunjin kaupungin kautta, sillä halusimme käydä tsekkaamassa suositun Rastoken myllykylän vesiputouksineen. Mini-Plitviceksikin kutsuttussa Rastokessa kylän halki kulkeva Slunjčica-joki muodostaa lukuisia pieniä putouksia, koskia ja saaria, joita yhdistävät pienet sillat. Nopeasti virtaavan veden päälle rakennetuissa myllyrakennuksissa toimii nykyään muun muassa ravintoloita. Aluetta pääsee kiertelemään muuten vapaasti, mutta keskeisimmällä paikalle olevalle museoalueelle on pieni pääsymaksu (ja koirilta pääsy kielletty).
Rannikon Vodice, Zadar ja Pagin saari
Kroatian pitkä rannikko satoine saarineen on tunnettu kauniista maisemista, turkoosista vedestä ja ihan rannikon tuntumasta kohoavista vuorista. Kroatian suosio matkakohteena on kasvanut huimasti, ja nykyään rannikolla on kuumimman kesäsesongin aikaan melkoisesti väkeä, ja turismin kasvun myötä myös hintataso on lähtenyt nopeaan laukkaan. Edullisia majoituksia on erityisesti elokuussa vaikea löytää, ja jopa leirintäalueiden hinnat ovat sesongilla todella korkeita.
Ensimmäinen rannikkokohteemme valikoituikin siis majoituksen perusteella, sillä onnistuimme löytämään Vodicen kylästä suorastaan loistavan majoitustarjouksen, pienen, sievän ja ilmastoidun asunnon* vain 24,50 eurolla (tosin vain yhdeksi yöksi, muuten paikka oli täyteen bookattu).
Vodicesta emme tienneet etukäteen mitään, mutta se osoittautui varsin suosituksi turistikohteeksi. Hiljaisesta kalastajakylästä pikkukaupungiksi kasvaneessa Vodicessa on hieman siloitellun oloinen vanha keskusta, ja kilometreittäin rantakatua, jonka varressa on todella paljon ravintoloita ja hotelleja. Elokuussa rannat olivat täynnä auringonottajia, ja hieman tuli sellainen turistirysä-fiilis, vaikka sinänsä aivan sievä paikka onkin kyseessä, ja hintatasokin oli ravintoloissa kohtuullinen.
Vodicesta ajeltiin pitkin rannikkoa kohti pohjoista, ja Kroatian rantateitä voi kyllä suositella kaikille automatkailijoille, vaikka sesongilla liikennettä onkin melkoisesti. Karujen vuorenrinteiden ja turkoosin meren välissä kiemurteleva rannikkotie tarjoilee todella hienoja maisemia, ja sieltä voi poiketa myös Kroatian saaristoon.
Me päätimme pysähtyä muutamaksi tunniksi Zadarissa, koska kummallakaan ei ollut oikein muistikuvia edellisestä vierailusta kaupunkiin 12 vuotta sitten. Zadarin muurien ympäröimä vanha keskusta oli paljon ihanampi kuin muisteltiin, toki varmaankin se on myös muuttunut edukseen. Muurien ja upeiden porttien sisään kätkeytyy viehättäviä, kauniiden rakennusten reunustamia aukioita ja muun muassa Rooman valtakunnan aikaisia raunioita.
Elokuussa turisteja on Zadarissakin jonkin verran, ja majoituksen löytäminen olisi varmaankin ollut haastavaa, mutta päiväretkikohteena se toimi oivallisesti, eikä kaduilla ollut mitenkään liian ruuhkainen fiilis.
Yöpymistä varten etsittiin pakussa nukkumiseen sopivia paikkoja Park4Night-sovelluksen avulla, ja löydettiinkin Pagin saarelta kivan oloinen, pieni ja edullinen leirintäpaikka jonkinlaiselta lammasfarmilta. Valitettavasti se oli sinne yhdittyämme jo täynnä, mutta päätettiin siitä huolimatta jäädä saarelle yöksi. Huone pienestä majatalosta* Pagin kaupungissa maksoi vähän turhan paljon (75 euroa sisältäen aamupalan), mutta soveltui mainiosti Pagiin tutustumiseen.
Varaždin ja Čakovec Pohjois-Kroatiassa
Kroatian pohjois- ja itäosissa käy todella vähän turisteja, mutta näiltä syrjäisemmiltäkin alueilta löytyy paljon nähtävää, muun muassa linnoja, vanhoja autenttisia kyliä ja pieniä kaupunkeja, sekä tietysti luontokohteita. Me teimme Pohjois-Kroatiaan muutaman päivän road tripin heinäkuun lopulla.
Osin ajelimme suhteellisen päämäärättömästi pitkin kapeita maaseututeitä, mutta oli reissulla kuitenkin pari ennakkoon päätettyä kohdettakin. Varaždin on noin 90 kilometriä Zagrebista koilliseen sijaitseva kaupunki, jolla on pitkä historia. Kroatian pääkaupunkinakin hetken, ennen vuoden 1776 tuhoisaa tulipaloa, toiminut Varaždin tunnetaan erityisesti barokkiarkkitehtuuristaan ja museoitaan, sekä vuosittain elo-syyskuun vaihteessa vietettävästä Špancirfest -kaupunkifestivaalista.
Varaždinin vanhan keskustan ytimessä on Stari Gradiksi, eli vanhaksi kaupungiksi, kutsuttu Varaždinin linna. Linnassa toimii kaupungin historiaa esittelevä museo, jonka pysyvä näyttely koostuu kaikkiaan 20 huoneesta. Muita merkittäviä rakennuksia vanhan kaupungin alueella ovat muun muassa Kralja Tomislava -aukiolla sijaitseva Varaždinin vanha kaupungintalo, rococo-tyylinen Sermage Palace sekä lukuisat kirkot.
Keskikesän lauantaina Varaždin oli hyvin hiljainen, paikallisten suunnattua viikonlopun viettoon rannikolle tai maaseudulle. Saimme kierrellä kauniita katuja lähes keskenämme, ja käytiin kierroksen ohessa istuskelemassa viihtyisissä terassiravintoloissa. Kadun varren julisteesta hoksattiin, että illalla on kaupungin keskustassa blues-festivaali, ja käväistiinkin sitten siellä kuuntelemassa live-musiikkia ja nauttimassa muutama lasillinen viiniä ennen majoittumista retkipakuun.
Seuraavana päivänä käväistiin vielä Varaždiniakin pohjoisemmassa sijaitsevassa Čakovecin pikkukaupungissa, joka linnoituksineen ja söpöine kävelykatuineen oli oikein kiva kohde sekin. Viinipeltojen ympäröimä Čakovec on viineistään tunnetun Medimurjen alueen hallinnollinen keskus. Pienen keskustan vetonaula on viehättävällä puistoalueella sijaitseva muurien ja muinaisen vallihaudan ympäröimä Čakovecin linna, Zrinski Castle.
Kesäinen Zagreb
Vaikka koiranvahtipaikkamme olikin suhteellisen lähellä Zagrebia, emme itse asiassa käyneet pääkaupungissa kovin usein. Parin päiväretken aikana ehdimme kuitenkin tutustua kävellen kaupungin eri alueisiin ja nähtävyyksiin. Jostain syystä Zagreb ei edelleenkään (olemme käyneet siellä pikaisesti pari kertaa aiemminkin) tehnyt kovin suurta vaikutusta, vaikka onhan siellä komeaa arkkitehtuuria, sieviä katuja ja runsaasti kivoja ravintoloita. Tykättiin kyllä kierrellä kaupungissa, mutta se sellainen wow-efekti jäi saavuttamatta.
Zagrebin keskusta jakautuu “yläkaupunkiin” eli Gornji Gradiin sekä “alakaupunkiin” Donji Gradiin. Merkittävimmät varsinaiset nähtävyydet ovat Gornji Gradissa, jossa on Zagrebin vanhimmat osat Gradec ja Kaptol. Gradeciin pääsee nousemaan suoraan funikulaarilla, tai sen viereistä portaikkoa kävellen. Vanhaa kaupunkia muinoin ympäröineet muurit ovat pääosin tuhoutuneet, mutta niistä muistuttaa vielä yksi portti, Kamenita Vrata.
Gradecin alueen tunnetuimmat nähtävyydet ovat varkaiden torni eli Kula Lotrščak sekä Pyhän Markuksen kirkko. Kiinnostava kohde on myös alueen alla kulkeva, toisen maailman sodan aikana rakennettu Gričin tunneli. Kaptolin alueen merkittävimpiin nähtävyyksiin puolestaan kuuluu Zagrebin tuomiokirkko ja Arkkipiispan palatsi.
Koiranvahtipestimme päätyttyä elokuun alkupuolella, pääsimme jatkamaan kierrosta Balkanin maissa. Seuraavassa postauksessa seikkaillaan Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa ja Montenegrossa!
Kävimme myös Kroatiassa kesällä nopeasti, mutta keskityimme enemmän muihin maihin, joten käynti jäi varsin pikaiseksi. Krkan ja Plitvicen kansallispuistoihin tuli tehtyä retki. Ensimmäisessä oltiin myöhään iltapäivällä ja jälkimmäisessä varhain aamulla. Näin pystyimme välttämään ruuhkat hyvin. Hinnat tosin aika järkyt. Muun muassa Splitissä kävimme myös Zagrebissa. Ihan kivalta vaikuttava maa, mutta ei aivan suosikki Balkanin maista.
Kroatiassa hintataso on noussut melkoisesti, ja jo siitä syystä se ei ole meidänkään suosikkeja Balkanin maista. Kaunista siellä kyllä on, mutta esimerkiksi juuri nuo luontokohteiden pääsymaksut on turhan suolaisia, samoin kuin majoitusten hinnat.
Teillä on ollut aivan ihanat koiranhoitokuukaudet corgin kanssa. 🙂 Kiva kuulla myös tuntemattomammasta Kroatiasta. Dubrovnikissa olen käynyt pari kertaa, mutta muu osa Kroatiaa vielä näkemättä.
Oli kyllä kiva kesä Kroatiassa, vaikka alun perin olikin tarkoitus olla vain kolme viikkoa koiravahteina ja kierrellä enemmän, mutta tämä nyt meni näin. Kroatia on varsin monipuolinen, ja meilläkin jäi vielä paljon nähtävää seuraavaan kertaan.
Olen myönteisellä mielellä kateellinen elämäntavastanne, mutta oikeasti haluan onnitella! Olen lukenut ennenkin näitä eläinvahti- ja kodinvahtijuttuja ja vaikka näin eläkeläisenä aikaa olisi sellaiseen, niin suurimmat esteet ovat olleet oma(t) koira(t), joita en ole halunnut jättää pitkiksi ajoiksi edes tyttärien hoitoon ja autonajotaidottomuus. Helsinkiläisenä, jolla ei ole kesämökkiä, ei ole ollut koskaan tarvetta opetella ajamaan autoa tai hankkia sellaista.
Tässä samassa haluan kiittää muutaman vuoden takaisista Keski-Amerikan jutuistanne. Olemme lähdössä sinne vielä tänä vuonna ja blogistanne huomasin, että Belizesssä Hopkins on edullisempi kohde kuin saaret, joissa useimmat bloggaavat suomalaisturistit ovat käyneet. Niinpä valitsimme kierroksemme loppuun lekottelu- ja snorklailuloman siellä. Käymme myös Panamassa, El Salvadorissa ja Hondurasissa ja koukkaamme Guatemalan kautta (jossa olemme kierrelleet aikaisemmin) ja teemme sieltä venematkan Puerto Barriosista Belizen Punta Gordaan. Pitääkin vielä lukea uudestaan kaikki noiden alueiden juttunne.
Kiitos Eila! Tämä elämäntapa on ollut meille mahtava valinta, ja lemmikkivahtihommat sopii siihen todella hyvin. Oma koira varmasti jonkin verran rajoittaa, mutta autoilu ei ole välttämätöntä, paljon paikkoja on myös julkisella liikenteellä helposti saavutettavissa.
Tosi kiva kuulla että Keski-Amerikan postauksista on ollut hyötyä! Se on upeaa aluetta reissaamiseen, todella paljon nähtävää ja koettavaa!
Olipa upea lokaatio festareille. Ehkä psykedeelinen rock on kuitenkin hieman kaukana omista mieltymyksistäni, mutta ei voi silti tietää, miten kivaa olisi festareilla ollut. Aina kannattaa kurkkia vähän vieraille alueillekin. Kroatiaan tekisi mieli uudelleen, kun muutama vuosi sitten tuli vierailtua vaan pikaisesti Dubrovnikissa ja Biokovossa. Kiitos siis paikkojen esittelystä. Tommonen koiravahtihomma on muuten varmaan hauskaa. Onko tullut ikinä mitään jänniä tilanteita sen suhteen?
Hahaa, tuon festarin musiikkityyli ei ollut meillekään kovin tuttua, mutta aivan hyvää settiä siellä oli se mitä kuunneltiin 😄 Loppuyötä kihti lienee ollut sitten se psykedeelisin osasto, mutta me mentiin koiran kanssa unille jo melko aikaisin. Ja siis joo, lokaatio oli kerrassaan upea!
Mitään kovin kummallista ei ole vielä tullut lemmikkivahtihommien kanssa vastaan, mutta yritetään kyllä etukäteen ottaa hyvin selvää mihin ollaan menossa. Joskus hostien aikataulut on muuttuneet, kuten Kroatiassakin, mutta meidän aikataulut on yleensä myös hyvin joustavat niin se ei haittaa.
Oikein kiva kohde tuo Kroatia ja olen aivan samaa mieltä kanssanne rannikon ajamisesta. Se on hyvä idea, löytyy paljon kivoja paikkoja pysähtelyyn. Me olemme koko rannikon ajelleet, mutta siitä alkaa olla jo niin paljon aikaa, että sen voisi tehdä uudelleenkin. Zagreb oli kyllä meidän mielestä oikein kiva kohde kierrellä myös. Tuo mainitsemasi Rastoken myllykylä oli hetken kartalla, kun ajoimme kotia kohti ja pohjoiseen Banja Lukan kautta, mutta jäi aikataulun takia väliin. Se ja muutkin kuvailemanne pohjoisen Kroatian kohteet pitää varmaan joskus kierrellä. Aila
Me mentiin pitkä pätkä rannikkoa bussilla kauan sitten, ja siitä asti on kiinnostanut ajaa pitkin rannikkoa omalla autolla. Monta pätkää jäi vielä ajamatta, ja kiinostaisi käydä useammalla saarella myös.
Kroatia kuuluu niihin kohteisiin, mihin toivottavasti pääsee pian reissaamaan. Sieltä ei ole kuin pelkästään hyviä kokemuksia ja aina tulee iloiselle mielelle, kun lueskelee muiden kokemuksia sieltä. Kroatia on kyllä huippu reissukohde ja monipuolinen sellainen.
Ihania seikkailuja teillä ollut! 🙂 Ja Pela vaikuttaa oikein reippaalta ja mukavalta matkakaverilta. Mikä parempaa, kuin yhdistää rakkaus eläimiin ja ihanat karvaiset ystävät matkailuun?! Kodinvahtina ja lemmikkivahtina toimiminen on myös mahtava tapa tutustua paikallisuuteen ja saada persoonallisempaa otetta matkaan. Ei aina vain hotellia ja yleisimpiä turistikohteita, vaan vähän muutakin. Mekin reissataan paljon esim. kodinvaihtoa tehden ja sekin kiva tapa. Kroatia kiinnostaa kyllä kohteena kovasti! 🙂
Meille on sattunut tosi kivoja lemmikkejä hoidettavaksi, ja ylipäätään ollaan tykätty lemmikkivahtipestien tekemisestä todella paljon, juuri noista syistä mitä mainitsit. Kodinvaihto on toinen tosi kiinnostava konsepti! Meille näin kodittomina nomadeina se tosin ei ainakaan tällä hetkellä sovellu, mutta ehkä joskus, saa nähdä 😊