Kesäkuu 2018 osa 1: Automatkailua, viinitilavierailu ja patikointia Italiassa
Kesäkuun alussa, Siperian seikkailusta toipumisen jälkeen, lennettiin Riiasta Ateenaan hakemaan siellä muutaman kuukauden seisonnassa ollut Tiida, reissuautomme siis. Lento oli perillä epäinhimillisesti kolmelta yöllä, joten torkuttiin jokunen tunti kentän aulan penkeillä, ennen kuin mentiin keskustaan bussilla ja metrolla. Viivyttiin kaupungissa tällä kertaa vain pari päivää, ja ajeltiin sitten Peloponnesoksen läpi Patraksen satamaan. Kesän suunnitelmissa oli parin kuukauden road trip Keski-Euroopassa, ja sen alkajaisiksi autolauttamatka Patraksesta Italian Anconaan. Laivaan siirtymistä odotellessa istuskeltiin satama-alueella auringossa ja seurattiin laivan purkua, joka oli sen verran pahasti kesken, ettei ollut vaikea arvata, että lähtö tulee viivästymään. Laivan lastaaminen kreikkalaisittain oli ihan jäätävää häröilyä, kun kukaan ei tuntunut tietävän, miten pitäisi toimia ja mihin ajaa. Joku yksi tyyppi oli keskellä autosekamelskaa huitomassa kenen vuoro olisi mennä ja mihin suuntaan. Päästiin kaikesta huolimatta viimein laivaan ja matkaan, ja 22 tunnin matkan teon, kannella nukutun yön ja yhden ukkosrintaman läpi luovimisen jälkeen Italiaan.
Maissa otettiin suunta kohti Riminiä, oikeastaan lähinnä siksi, että sieltä löytyi edullinen majoitus. Koska Toni oli käynyt tässä rantalomakohteessa joskus pienenä, haluttiin myös tsekata, vastaako se yhtään muistikuvia. Täysveriset turistikohteet jättihotelleineen ja aurinkotuolirivejä täynnä olevine rantoineen ei ole yhtään meidän juttu, ja juuri sellaiseen nyt päädyttiin, lähinnä eläkeläisryhmien sekaan. No, menipä se pari päivää niinkin, ja itse asiassa Riminin kaupungista löytyi yllättävän hienosti restauroitu historiallinen keskusta. Riministä käsin tehtiin myös päiväreissu hienoon San Marinoon! Jälleen uusi maa meille, ja pienestä koostaan huolimatta todella mielenkiintoinen tuttavuus linnoineen ja vuoristoisine maisemineen.

Seuraavaksi siirryttiin Toscanaan, jonne ajettiin pitkin pieniä mutkittelevia teitä yli kukkuloiden ja läpi pienten sievien kylien. Matkalla pysähdyttiin Poppin kaupungissa, kun bongattiin ohi ajaessa kukkulan päällä komeileva linna. Sieltähän löytyikin kokonainen linnoitus ja varsin hieno vanha keskusta-alue. Toscanassa meillä oli sovittuna vierailu viinitilalle, jonka toimintaa oli pyörittämässä suomalainen Sari Koponen. Sen tiimoilta suunnattiin ensin Sarin ja hänen perheensä kotikaupunkiin, upeaan Firenzeen. Käytiin porukalla illallisella ja seuraavana päivänä ihmeteltiin keskustan komeaa arkkitehtuuria. Firenze on todella vaikuttava kaupunki, mutta ei varsinaisesti mikään pienen budjetin kohde, sillä majoitukset ovat ainakin kesäsesongilla hintavia.

Muutettiin Firenzesta pieneen San Giovanni Valdarnon kylään, josta käsin käytiin tutustumassa Sarin ja yrityskumppaneiden viinitilaan, Villa Giuliaan San Casciano del Pesassa. Oli todella kiva vierailu ja opittiin paljon Chiantin viineistä, ja tietysti myös maisteltiin tilan Colle Sorripa viinejä Villa Giulian upeassa maisemassa. Toscanassa on kyllä todella kaunista, joten jos tuolla päin liikutte, niin ehdottomasti kannattaa ottaa auto alle ja kierrellä viinireittejä ja ajaa pieniä teitä kukkulaisissa maisemissa, viinipeltojen ympäröimänä, sekä tietysti käydä tastingissa Villa Giuliassa! Sarin kanssa jutustelusta tehtiin muuten myös pieni suomenkielinen podcast, käyhän kuuntelemassa minkälaista on asua ja emännöidä viinitilaa Italiassa!

Toscanassa testattiin viinien lisäksi myös italialaista autohuoltoa, kun Tiida kävi pajalla. 260 euroa maksaneessa huollossa laitettiin uudet jarrupalat ja vaihdettiin öljyt ja öljysuodatin. Sitten jatkettiin matkaa pohjoiseen kohti Dolomiitteja, pysähtyen matkalla Ferraran upeassa historiallisessa keskustassa, joka on myös UNESCOn listoilla. Pohjois-Italiassa meillä oli ajatus tutustua Garda-järven ympäristöön ja tehdä joku pidempi vaellus Dolomiiteilla, mutta koska sovitut aikataulut Tsekeissä painoivat jo päälle, jouduttiin skippaamaan Garda ja vaeltaminenkin jäi päiväpatikkaan Mt Chiampo vuorella. Italiaan pitää kyllä palata joskus vähän pidemmäksi aikaa, koluamaan sekä pohjoisen vuoristoja että maan eteläosia, ja saaria myös.
