Joulukuu 2017 osa 2: Meteoran luostarit ja nomadijoulu Kreikassa
Albania alkoi joulukuussa käymään ikävän kylmäksi, joten oli aika jatkaa matkaa edelleen etelään, eli Kreikkaan. Kreikassa oltiin käyty lomareissulla Rodoksella, Ateenassa ja lyhyesti Tessalonikissa matkalla Balkanille, joten suurilta osin maa oli tuntematon. Mielikuvien Kreikka on upeita rantoja ja pieniä valkoisia kyliä saarilla ja rannikoilla, joten maan vuoristoisuus tuli jotenkin yllätyksenä, vaikka varmaan kaikki tietää Olympos-vuoren, joka kohoaa lähemmäs kolmea tonnia. Mitään lämpimiä kelejä ei siis ollut maan pohjoisrajan ylittämisen jälkeen välittömästi tiedossa, vaan edessä oli lumisia seikkailuja vuoristoteillä.
Valittiin ensimmäiseksi varsinaiseksi kohteeksi Meteoran luostarialue Manner-Kreikan keskiosissa, ja sinne päästäksemme oli ylitettävänä Pindus-vuoret. Olisi siihen itse asiassa ollut helppokin tapa, uusi moottoritie tunneleineen, mutta seikkailunjanoisia (ja pihejä) kun ollaan, päätettiin käyttää vanhaa tietä joka ylittää vuoret Katara Pass solan kautta, nousten yli 1700 metriin. Tämä road trip tarjoili mahtavia maisemia, mutta tie solan yli oli oikeastaan suljettu liikenteeltä – kierrettiin sulkupuomi että päästiin jatkamaan. Myöhemmin todettiin myös, että tällä tiellä on kyseenalainen kunnia olla mukana ”Euroopan vaarallisimmat tiet” -listauksissa, ja että talvella olosuhteet tosiaan voivat olla vaaralliset. No, ihan kohtuu hyvässä kunnossa tie kuitenkin oli eikä lumesta huolimatta mitenkään jäinen. Toki kesärenkailla lumisilla vuoristoteillä seikkaileminen ei ehkä ole ihan paras idea, ja täytyy myöntää että sen verran jännitti että kuvatkin jäi solan korkeimmalta kohdalta ottamatta.
Meteoran kivipaasejen ja luostarialueen tutkimista varten majoituttiin pariksi yöksi hotelliin Kalabakan pikkukaupunkiin, ja tehtiin sieltä pari kävelypatikkaa ylös kivimuodostelmien välistä niiden päälle rakennetuille luostareille. Aivan käsittämättömän hieno paikka, ei voi kuin suositella reissukohteeksi. Suosituin vierailuaika lienee kesällä, mutta joulukuun loppupuoli ei ollut huono sekään, varsinkin kun saatiin vielä muutama sentti uutta lunta koristamaan maisemia. Meteora on muuten nähty useampaan otteeseen valkokankaalla, muun muassa James Bond -leffassa For Your Eyes Only, ja Game of Thronesissa se oli Eyrien linnan sijaintipaikka, jossa Tyrionin ”sky cell” tarjoili paitsi pudotuksen tyhjyyteen, myös hienoja maisemia.
Ensimmäistä nomadijoulua vietettiin Manner-Kreikan etelärannikolla Itean kylässä, jonne ajeltiin Keski-Kreikan halki, jälleen lumisissa maisemissa ja vuoristojen yli. Jäätiin kertaalleen jopa hetkeksi kiinni lumeen, kun ajateltiin ottaa oikoreitti pientä vuoristotietä pitkin. Ei ollut hyvä idea, mutta onneksi päästiin pakittamaan ja palaamaan takaisin isommalle tielle. Oli kyllä jokseenkin outoa, että vain parikymmentä kilometriä ennen rannikkoa oltiin vielä lumisissa maisemissa, mutta Iteassa tarkeni T-paidassa, lämmintä oli parikymmentä astetta. Joulua ei tullut pahemmin juhlittua, lähinnä vaan tehtiin töitä ja lenkkeiltiin, ja tietysti soitettiin kuulumiset ja hyvän joulun toivotukset Suomeen. Airbnb:n isäntä toi meille perinteisiä kreikkalaisia joulukeksejä mutusteltavaksi, ja riisipuurot tietysti keitettiin. Tapaninpäivänä käytiin Delphissa, jonka arkeologinen alue kuitenkin oli suljettu. Raunioiden tutkimisen sijaan käytiin ”patikoimassa” vähän omia reittejä, meno muistutti jotain kalliokiipeilyä välillä, mutta maisemat oli hienoja. Kuun lopussa ajettiin Ateenaan, jossa sitten viihdyttiinkin hieman pidempään.
