Euroopan road trip: Halki Baltian, rannikon kautta
Kesän 2024 road trip, automatka Euroopassa, alkoi meille tuttuun tapaan lauttamatkalla Tallinnaan ja autoilulla Baltian maiden halki. Tällä kertaa valitsimme nopeimman reitin, Via Baltican, sijaan kiertoreitin Latvian ja Liettuan länsirannikon kautta. Tässä postauksessa käydään tutustumassa Liepajan ja Klaipedan rannikkokaupunkeihin ja vietetään kesäiltaa oivallisessa puskaparkissa Puolan puolella.
Eckerölinen lautalla Tallinnaan
Vietettyämme tovin Suomessa alkukesän Englannin reissun jälkeen, oli toukokuun lopulla aika pakata retkipakumme muutaman kuukauden road tripia varten. Suuntana oli tällä kertaa Balkanin maat, ja matkaan lähdettiin jälleen kerran Eckerön Linesin kyydillä. Otettiin illan viimeinen lautta, ja ajettiin yömyöhällä Tallinnan satamasta yöksi Märjamaan Cirkle K huoltoaseman pihaan. Muutenkin Baltian maiden halki ajettiin aikataulusyistä melko nopeaan tahtiin, mutta ehdittiin kuitenkin viettämään muutama päivä rannikolla.
Latvian Liepajan loputon ranta ja hienot huvilat
Liepaja on Latvian kolmanneksi suurin kaupunki, ja siellä on myös maan kolmanneksi isoin satama. Kaupungin historia ulottuu aina 1200-luvulle, ja se oli vilkas satamapaikka ja kauppakaupunki jo keskiajalla, kuten myös Venäjän keisarikunnan aikaan. Sotien ja Neuvostoliiton aika oli Liepajalle raskas, ja kaupunki oli pitkään kokonaan suljettu. Tästä ajasta muistuttaa kaupungin eteläpuolella oleva Karosta, entinen kasarmialue.
Vuoden 1991 itsenäistymisen jälkeen Liepaja on kehittynyt harppauksin, ja tunnetaan matkakohteena erityisesti hienosta hiekkarannastaan. Kaupunki itse asiassa sijaitsee meren ja Liepaja-järven välissä, ja sen halki kulkee näitä vesistöjä yhdistävä kanaali. Hiekkarannan lisäksi vetonauloihin kuuluu kauniit jugend-huvilat ja vanhat puutaloalueet, kaupungin ja biitsin välinen kaupunginpuisto sekä kanavanrannan kävelyalueet.
Kaupunkikierros Liepajassa osoitti sen olevan pieni ja melko hiljainen, mutta sellaisella rosoisella tavalla viehättävä. Kävelimme halki rantapuiston ihastelemaan huvilarakennuksia, kuljeskelimme pitkin kanavarantoja ja lenkkeilimme halki puutaloalueiden. Kilometrejä pitkällä hiekkarannalla kävelimme toki myös, ja hellekelit olisivat kai suosineet myös uimista, tosin toukokuun lopulla Itämeri on vielä varsin kylmä. Rantaelämän lisäksi Liepajan biitsi soveltuu mitä mainioimmin myös auringonlaskun ihastelemiseen.
Me majoituimme Liepajassa auton sijasta ihan hotelliin, tosin jossain määrin retroon sellaiseen. Sports Hotel* oli edullinen (23 € + parkkeeraus 6 €) vaihtoehto ja tarjosi sopivat olosuhteet myös työpalaverien pitämiseen. Aamulla ennen check-outia ehti hyvin vielä toiselle juoksulenkille rantapuistoon. Ennen matkan jatkamista käväistiin myös paikallisen Puta-panimon (jonka latviaksi vaahtoa tarkoittava nimi saattaa huvittaa espanjankielisiä olutharrastajia) ravintolassa nauttimassa maistuvat pienpanimo-oluet auringon paahtaessa.
Minikokoinen Karkle Liettuassa
Liepajasta road trip jatkui pitkin rantatietä Liettuan puolelle ja mentiin yöksi pieneen Karklen rantakylään, josta löytyi oivallinen, edullinen leirintäalue KarkleCamp (pikkupaku ja 2 hlö vain 10 euroa). Karkle itsessään on melkoisen olematon kylä, mutta sieltäkin löytyy komeaa hiekkarantaa. Iloksemme löysimme myös pikkuruisen kyläkaupan, jonka valikoiman keskiössä oli savustettu kala ja kalja, ja ostettiin molempia.
Aamulenkki Karklessa vei meidät todella kivoille, rannikkoa seuraileville metsäpoluille, ja käväisimme samalla katsomassa reitin varrelle osuneita toisen maailmansodan aikaisen tykistöpatteriston jäänteitä. Tämän suurempia nähtävyyksiä Karklessa ei taida ollakaan, ja väkeä sinne vetää nimenomaan hienot rannat.
Liettuan suurin rannikkokaupunki Klaipeda
Noin puolet Liepajaa väkirikkaampi Klaipeda on Liettuan suurin satamakaupunki, ja sillä on pitkä historia osana Preussia, silloin nimellä Memel. Adolf Hitler julisti liettualaisten valtaaman kaupungin osaksi Saksaa vuonna 1939, ja puna-armeija puolestaan valtasi sen vuonna 1945.
Nyky-Klaipeda on eläväinen rannikkokaupunki, mutta ei mitenkään nähtävyyksiltään runsas sellainen. Parasta antia on kävelykierros vanhan keskustan alueella ja Danes-joen rannalla, sekä pienten patsaiden bongailu. Tunnetuin pikkupatsas on onnea tuova hiiri vanhassa keskustassa, ja isompien taideteosten suosikkeja ovat satama-alueella sijaitseva Klaipedan musta kummitus sekä M.S.C Memelland, muistomerkki liettualaiselle moottoripyörämatkailijalle.
Suomalaisittain kiinnostavin nähtävyys lienee nykyään ravintolana palveleva Meridianas, Turun telakalla aikoinaan rakennettu laiva, joka luovutettiin itänaapurille osana sotakorvauksia.
Rantalomaa hakevalle itse Klaipedan kaupungilla ei juurikaan ole tarjottavaa, mutta eivät hienot hiekkarannat sieltäkään kaukana ole. Liettuan ja Kaliningradin yhdistävä pitkä, saarimainen Kuurin kynnäs on vain lyhyen lauttamatkan päässä. Tälle pitkistä hiekkarannoista tunnetulle maakaistaleelle pääsee Klaipedasta näppärästi joko uudemmalla autolautalla tai vanhalla kevyelle liikenteelle tarkoitetulla lautalla. Meidänkin listalla Kuurin kynnäs oli, mutta jäi aikataulusyistä kuitenkin väliin.
Kesäfiilistelyä Drenstwo-järvellä Puolassa
Klaipedan jälkeen seuraava kohteemme oli lemmikkivahtipaikka Puolassa Varsovan lähellä. Matkalla sinne pysähdyimme yhdeksi illaksi ja yöksi Koillis-Puolaan Drenstwo-järvelle. Tämä Augustowin lähellä sijaitseva järvi valikoitui Park4Night -sovelluksen kautta, sillä sieltä löytyi suositus yöpyä uimarannan parkkipaikalla. Ja oiva vinkki olikin, ei mikään varsinainen puskaparkki vaan hyvä, rauhallinen parkkipaikka, palveluinaan vessa, nuotiopaikka, uimalaiturit ja jopa kuntoilupuisto ja lasten leikkipaikka.
Illalla tunnelmoimme alkanutta kesää auringonpaisteessa laiturilla lojuen, puolalaisia pienpanimo-oluita maistellen ja reissun reittiä suunnitellen. Aamulla puolestaan suunnattiin jälleen juoksulenkille, ja huuhdottiin sen pölyt ja hiet uimalla järvessä. Tuo sinänsä vaatimaton yöpymispaikka jäi mieleen nimenomaan hyvän fiiliksen vuoksi, tiedäthän sen sellaisen odottavan, innostuneen ja kuplivan tunteen kun edessä on lomareissu tai jotain muuta erityisen kivaa?
Meidän tapauksessa nyt ei voi varsinaisesta lomareissusta puhua, mutta ainakin syyskuuhun saakka tullaan kiertelemään osin ennestään tutuissa, osin uusissa paikoissa Keski-Euroopassa ja Balkanilla. Seuraavassa Euroopan road trip -postauksessa muun muassa käväistään lyhyesti Varsovassa ja ihastutaan Lounais-Puolan helmeen, Wroclawiin!
Klaipedassa on neljä yliopistoa. Muuan suomalainen esiintyy yhden professorina – Suomessa.
Varsinainen korkeakoulukaupunki siis sitten, jos yliopistoja on peräti neljä! Tähän teemaan ei tullut tällä lyhyellä vierailulla perehdyttyä.
Baltian maista on aina kiva lukea, sillä minä en ole ikinä käynyt Latviassa enkä Liettuassa – jostain syystä. Nyt syksyllä ajattelin kuitenkin lähteä käymään, ainakin jommassa kummassa.
Jo ovat panimolle nimen antaneet. Saattaa olla vienti aika vähäistä Espanjan tai Latinalaisen-Amerikan suuntaan, koskaan markkinat siellä muutenkaan eivät kovin otolliset ole.
Kuulostaa mahtavalta tuo elokuu. Onko paljon patikointia luvassa? Tykättiin Balkanista patikointimielessä, monet paikat olivat mukavan rauhallisia upeilla maisemilla.
Syksy on varmasti oivallinen aika käydä jonkinlainen reissu Baltiassa! Balkanin maissa me emme vielä ole ehtineet kunnolla patikkapoluille, kun “juututtiin” Kroatiaan tekämään odottamattoman pitkäksi venähtänyt koiranvahtikeikka, mutta kunhan matka elokuussa jatkuu, niin suunnataan todennäköisesti reiteille niin Bosnia-Herzegovinassa, Montenegrossa kuin Kosovossakin, katsotaan mitä ehditään.
Itse asiassa tuo panimo muuten on kääntänyt tuon hieman epäonnistuneen nimivalinnan hauskasti edukseen, sillä markkinoivat esim. IG-profiilissaan että tekevät mielelään yhteistyötä espanjalaisten panimoiden kanssa 😀
Tuttuja kaupunkeja omalta Baltian roadtripiltä 🙂 Itse asiassa multa löytyy samoista paikoista hyvin samanlaisia kuvia 😀 Hassua, miten tulee otettua samoista kohteista kuvia!
Ja tosi upealta kuulostaa elokuun suunnitelmat! Innolla jään odottelemaan postauksia 🙂
Hahaa, joo varsinkin tuollaisissa pienemmissä kaupungeissa kuvattavaksi helposti päätyvät samat asiat, ja vieläpä hyvin samanlaisista kuvakulmista 😀 Balkan on ihanaa aluetta, ja odotetaan jo innolla että päästään kiertelemään vähän lomamoodissakin, kunhan tämä Kroatian työpainotteinen koiranvahtikeikka päättyy.
Kiitos vinkistä leirintäalueesta. Taidetaan roadtripillä mennä teitäkin nopeammin. Harmi, mutta kiire kotiin
Baltian maat jääkin monesti aika heikoille Euroopan road tripeillä juuri siitä syystä, että mennessä on kiire Keski- tai Etelä-Euroopan kohteisiin, ja palatessa taas on kiire kotiin. Ja jotenkin jopa meillä on yleensä aina kiire jonnekin silloin kun Baltian halki mennään, vaikka ei kotia olekaan 😀
Tuonne suuntaan pitäisi myös joskus päästä. Mistähän löytyisi innokas kuski 🙂 Mitenkähän on majoitusten laita, jos henkilöautolla lähtisi? Alkoi myös kiinnostaa tuo lemmikkivahtina oleminen.
Baltiassa pystyy kyllä reissaamaan myös julkisia käyttäen aika hyvin, mutta tietysti omalla autolla vapautta on paljon enemmän. Majoitusvaihtoehtoja on paljon, ja monilla leirintäalueillakin on vaihtoehtoja myös henkilöautolla liikkuville (ja teltattomille), mökkejä tai trailereita. Lemmikkivahtihommat on ainakin meille olleet ihan mahtava tapa majoittua maailmalla kodinomaisesti – kirjoitettiin aiheesta myös vinkkipostaus; https://elamaanomadina.fi/11-vinkkia-housesitteriksi-aikovalle/
Viron, Liettuan ja Latvian rannikot ovat mielenkiintoisia paikkoja.
On varmasti hienoa, kun voi vaan lähteä, enempää liikoja suunnittelematta ja kiirehtimättä.
Olen myös se, joka sunnattomasti nauttii siitä, kun reissu on vasta alussa.
Baltian rannikolla on kyllä monenlaista, ja pitäisi käydä paremmin tutustumassa muun muassa Viron saariin joku kerta kun tuosta läpi ajellaan. Tämä meidän elämäntapareissaaminen on kyllä mahtavan vapaata, vaikka jotenkin sitä silti aina onnistuu jotain aikataulurajoitteita ja kiireentuntua rakentamaan 😀
Koska automatkailu ei ole oikein koskaan houkutellut, niin Via Balticakin on enimmäkseen ihan tuntematonta seutua. Klaipedassa bussi taisi pysähtyä hetkeksi kuin joskus taitoimme Riika – Vilna -välin bussilla 🙂
Kuurinkynnäksellä kävimme aikoinaan Kaliningradista – eipä taida kukaan moista retkeä enää taas ainakaan vähään aikaan, lue vuosikymmeneen, tehdä!
On ollut aika erikoinen reitti bussilla jos on Klaipedassa poikennut tuolla välillä, mutta on kait se mahdollista. Monenlaista voi tietty Baltiassakin nähdä ihan julkisilla liikkuen tai retkiä kaupungeista käsin tehden, mutta automatkailu on ainakin omasta mielestä se paras tapa liikkua tuolla.
Ja joo, tuo Kuurin kynnäs Kaliningradin kautta käytynä on varmaankin sellainen reissu mitä ei tule koskaan tehtyä, vaikka sinänsä hienoa olisi ajaa läpi koko kaistale!
Juu, näköjään väärin muistettu, eli Panevėžyshan se oli. Jotenkin vaan Klaipeda tuntui tutulta nimeltä, mutta ilmeisesti jostain muusta yhteydestä.
Nämä Balkanin rantakohteet on käymättä kokonaan. Oon joskus kattonut kyllä, mutta ei ole tullut niiden perässä enää uusintavisiittiä tehtyä. Ja heh, hymähdin tolle kaljan nimelle 😄
Mekin ehdittiin tekemään aika monta automatkaa Baltian halki ennen kuin poikettiin tuonne länsirannikolle. Eihän siellä mitään sellaista “maailmanluokan” nähtävää ole, mutta aivan kivoja kaupunkeja ja nättiä rantaa. Baltia on vähän sellainen lähimatkailukohde Suomesta katsottuna, ja usein reissut suuntautuu jonnekin kauemmas kuin sinne, mutta onhan noissa maissa kesällä sievää ja monenlaista nähtävää.
Olen Klaipedaa ja Liepadaa miettinyt kesäloma kohteeksi omalla autolla ja jossain vaiheessa varmasti ajankohtaista. Saisi sopivasti yhdistettyä ranta- ja kaupunkilomaa mielenkiintoisissa maisemissa.
Rannat tuolla on tosiaan hyvin lähellä keskustoja, joten toimii mainiosti kaupunki- ja rantaloman yhdistämiseen. Ja jos on autolla liikkeellä, niin samalla reissulla voi kierrellä myös vaikkapa linnoja, niitäkin Baltiassa on melkoisesti.
Minuakin nauratti tuo latvialaisen panimon nimi. Kumma jos ei joku espanjankielinen panimo innostu yhteistyöstä. 🙂
Joo, eiköhän sieltä joku yhteistyökuvio ole tulossa jossain vaiheessa 😄
Olen Liepajassa ja Klaipedassa ollut muutamaan otteeseen ja itse asiassa yöpynyt tuossa Old Mil hotellissa. Kivoja kesäkaupunkeja ja ne rannat! Todellakin voi suositella, jos pitää auringonpalvomisesta.
Me ollaan monesti oltu Baltiassa kesäsesongin ulkopuolella, ja silloin tuo rannikko ei ole tuntunut yhtään niin houkuttelevalta kuin aurinkoiseen kesäaikaan, jännä homma 😀 Mutta nyt oli kiva käväistä, ja varmaan toistekin mennään jos/kun kesällä Latvian ja Liettuan kautta kuljetaan.