Bornholmin ja Etelä-Ruotsin kautta kesäiseen Suomeen

Saksasta kesäinen matkamme jatkui edelleen kohti pohjoista, sillä päätimme tällä kertaa mennä Suomeen Ruotsin kautta. Meille uusi mutta varsin oivallinen reitti oli lauttaylitys Tanskaan kuuluvalle, viehättävälle Bornholmin saarelle ja sieltä edelleen Ruosin Ystadiin. Tässä koontipostauksessa kierrellään ensin kauniilla Bornholmin saarella ja tutustutaan sitten lyhyesti Ystadiin, ennen automatkaa Ruotsin länsirannikolta itärannikolle. Lopuksi kerrataan tunnelmia Suomi-vierailulta ja paljastetaan syksyn uudet ja eksoottiset reissukohteet!

Vaihtoehtoinen reitti Saksasta Ruotsiin Bornholmin kautta

Automatkoja Keski- ja Etelä-Eurooppaan harrastavat monet suomalaiset, ja kuumin kysymys ennen reissun aloittamista on aina reittivalinta. Suosituimmat vaihtoehdot ovat lautta Helsingistä Tallinnaan ja ajo Via Balticaa pitkin Puolaan, FinnLinesin lautta Helsingistä Saksan Travemündeen tai lautta Ruotsiin ja siltoja pitkin Tanskan kautta Saksaan. Tutkiessamme reittejä Bornholmin saarelle, hoksasimme, että myös sitä kautta pääsee myös mainiosti ylittämään Itämeren autolauttoja hyödyntäen.

Saksan Sassnitzista ja Ruotsin Ystadista Bornholmin saarelle Rønnen satamakaupunkiin liikennöi lauttafirma nimeltään Bornholmslinjen. Heinäkuussa 2023 maksoimme päivälautasta (3,5 tuntia) Sassnitzista Bornholmin Rønneen 109 euroa (2 hlö + pieni paku) ja reilun tunnin ylityksestä Rønnesta Ystadiin 27 euroa. Me varasimme liput paria viikkoa ennakkoon, mutta vuoroja on sen verran usein, että lyhyemmälläkin varoitusajalla varmasti saa lautasta paikan. Näiden satamien lisäksi Bornholmiin pääsee myös Tanskan Køgesta ja Puolan Swinoujsciesta.

Idyllinen Bornholm sopii aktiivilomaan tai rentoiluun

Bornholmin kallioinen saari sijaitsee Itämeressä, Ruotsin eteläpuolella. Se on kuulu aurinkoisesta, leudosta ilmastosta, viehättävistä vanhoista kalastajakylistä venesatamineen, pyöreistä kivikirkoista sekä kauniista luonnosta, johon kuuluu niin dramaattisia rantakallioita, pehmeitä hiekkadyynejä kuin peltomaisemaa. Bornholm soveltuu mainiosti niin aktiivilomaan, kaupunkilomaan kuin myös kulinaristiseen matkailuun, sillä saaren ruokakulttuuri on, ainakin saaren matkailua edistävien tahojen mukaan, ainutlaatuinen.

Bornholmilla on pitkä historia, ja strategisen sijaintinsa vuoksi se on vaihtanut omistajaa useaan otteeseen, ollen niin Tanskan ja Ruotsin kuin Lyypekin hansakaupungin hallinnoimana. Saarella on ollut useita linnoituksia, alkaen Gamleborgin viikinkilinnoituksesta, joka rakennettiin noin vuonna 750. Autolla koko saaren kiertää halutessaan vaikka parissa tunnissa, mutta aikaa kannattaa toki varata söpöissä kylissä pysähtelemiseen. Suosittua on myös pyöräily, ja parin, kolmen päivän pyöräilykierros saaren ympäri, kylissä yöpyen, olisi epäilemättä kiva kokemus. Pikaisella vilkaisulla saarella on varsin runsaasti majoitustarjontaa, mutta mikään pienen budjetin kohde se ei majoittumisen suhteen ole, varsinkaan kesäsesongilla.

Kuten useimmat vierailijat, aloitimme Bornholmin kierroksemme Rønnesta, saaren suurimmasta kaupungista ja pääsatamasta. Lauttaranta sijaitsee ihan kaupungin keskustan vieressä, ja sieltä on helppo lähteä tutkimaan Rønnen mukulakivikatuja ja historiallisia ristikkotaloja, jotka olivat aikoinaan kauppiaiden ja aatelisten asuntoja ja liiketiloja. Kaupungin maamerkkejä ovat Rønnen majakka, Pyhän Nikolauksen kirkko ja Bornholmin museo.

Viehättävä Svaneken kylä ja Svaneke Bryghus

Alkuperäinen syymme matkustaa Bornholmille juontaa lähes kuuden vuoden taakse, ensimmäiseen nomadisyksyymme. Tuolloin teimme ensimmäisen panimovierailumme, kun kävimme Litra Breweryssa Moldovan Chisinaussa. Siellä tutustuimme suomensukuiseen, tanskalaiseen panimomestariin Jan Pauliin, joka oli konsultoimassa tuoretta moldovalaispanimoa. Tulimme jo silloin hyvin juttuun, ja tapasimme täysin sattumalta uudestaan vuotta myöhemmin Georgian Khulossa. Saimme kutsun tulla Janin kotisaarelle, eli Bornholmille saunomaan ja panimovierailulle, ja nyt vuosia myöhemmin otimme kutsun vastaan.

Vierailu Svanekessa olikin siis koko Bornholmin kierroksen kohokohta, ja oli mahtava tavata Jan uudelleen. Hän on toiminut paikallisen pienpanimo Svaneke Bryghusin panimomestarina lähes kaksikymmentä vuotta, ja vei meidät tutustumaan tähän varsin suureen ja moderniin, luomuoluita valmistavaan panimoon. Maistelimme Svaneken tuotteita vielä panimon omassa ravintolassa sekä Svaneken pienessä Vigen huvivenesatamassa, jonne myös parkkeerasimme pakumme yöksi.

Myös itse Svaneken kylä Bornholmin itärannikolla on varsin oiva tutustumiskohde. Tanskan kauneimmaksi kyläksikin valittu vanha kalastajakylä hurmaa perinteikkäällä arkkitehtuurilla ja leppoisalla elämänmenolla. Kylän sydän on sen markkina-aukio, jota ympäröi ristikkotaloista kuulu vanha keskusta. Svaneken katuihin ja sataman maisemiin voi tutustua helposti kävellen, mutta tunnelmallisempi vaihtoehto on hypätä hevosvankkureiden kyytiin.

Svanekesta jatkoimme saarikierrosta luoteeseen, saaren rannikkoa seuraillen. Tejnin kylän kohdalla hoksasimme pienpanimoa mainostavan kyltin, ja koukkasimme tietysti vilkaisemaan. Tejnin sataman kupeesta löytyikin peräti kaksi samoissa tiloissa toimivaa panimoa, Penyllan Brewery ja Beer Here. Sekä Svaneke Bryghusetista että näistä pienemmistä käsityöläispanimoista kirjoitetaan syksyn mittaan Craft Beer Nomads -blogissa, mutta täälläkin suositus maistella bornholmilaisia oluita, jos saarelle joskus suuntaat!

Hammershusin linnoitus

Bornholmin vanhimmista linnoista ei ole kovin paljoa jäljellä, mutta keskiaikainen, osin restauroitu Hammershusin linnoitus on hyvässä kunnossa, ja yksi saaren suosituimmista vierailukohteista. Saaren pohjoisimman kärjen tuntumassa, rantakallioiden päällä sijaitsevan linnoituksen rauniot ovat varsin vaikuttavat, ja Hammershus olikin aikoinaan koko Skandinavian suurin keskiaikainen linnoitus.

Hammershus rakennettiin 1200-luvulta, ja sillä oli vuosisatojen ajan tärkeä osa Tanskan kuninkaiden ja arkkipiispakunnan välisissä taisteluissa, ja päätyipä se välillä saksalaistenkin käsiin. Vuonna 1658 Ruotsin joukot miehittivät Hammershusin, mutta linnoitus ja koko saari palautettiin pian Tanskalle.

Hammershusin linnoitus hylättiin 1740-luvulla ja se jäi vuosikymmeniksi rapistumaan. 1820-luvulla alussa rauniot suojeltiin ja mittavat kunnostustyöt aloitettiin 1800-luvun lopulla. Nykyään linnoitus on yksi Bornholmin tärkeimmistä nähtävyyksistä. Vierailu raunioilla on maksuton, mutta mikäli haluaa parkkeerata lähimmälle parkkialueelle, siitä peritään pieni maksu.

Bornholm vaikuttaa olevan suomalaisille (matkabloggaajillekin) vielä melko tuntematon kohde, mutta lisää reissu- ja reittivinkkejä saarelle löytyy silti ainakin NeTammelat-blogista ja Meriharakka-blogista.

Road trip Etelä-Ruotsissa Ystadista Uppsalaan

Bornholmista jatkomme siis Etelä-Ruotsin Skåneen, Ystadin kauniiseen satamakaupunkiin, joka dekkarihahmo Kurt Wallanderin kotikaupunkinakin tunnetaan. Ystad on kaupunkikuvaltaan hieman tanskalaisvaikutteinen vanha kauppakaupunki, jonka kapeita mukulakivikatuja reunustavat söpöt pastellivärein maalatut asuintalot ja ruusuistutukset.

Meidän vierailumme Ystadissa oli varsin lyhyt, sillä yövyttyämme Ystadin kuuluisien hiekkarantojen tuntumassa teimme vain pitkän juoksulenkin keskustaan ja takaisin. Nämä “nähtävyysjuoksut” on meille tyypillinen tapa tutustua uusiin kohteisiin, mutta yleensä toki täydennämme kaupunkeihin tutustumista vielä kävelykierroksilla ja usein myös viipymällä vähintääkin yhden yön yli. Tällä kertaa aika oli kuitenkin rajallinen, ja valitettavasti väliin jäivät (oikeastaan eniten siitä syystä, että emme vain tästä kohteesta tienneet) myös kuuluisat Alen kivet, vain parinkymmenen kilometrin päässä Ystadista sijaitseva “Ruotsin Stonehenge”.

Ystadin jälkeen reissumme Etelä-Ruotsissa painottui olutjournalismiin, ja teimmekin lehti- ja blogiartikkeleita varten useampia panimovierailuja. Reittimme kulki Ystadista ylös Ruotsin länsirannikkoa, ensin Malmön seudulle, sitten Göteborgiin ja Göteborgin saaristoon, ja sen jälkeen halki maan länsirannikolle.

Saimme matkalla ihastella kauniita kesämaisemia, mutta Malmön ja Göteborgin kaupunkeihin tutustuminen jäi todella pintapuoliseksi. Vierailu saaristoon painottui sekin olutkulttuuriin, ja viimeistään Ruotsin yli vyörynyt massiivinen saderintama esti syvällisemmän tutustumisen sinänsä varsin viehättävän oloisiin saaristomaisemiin. No, onpahan syy palata, ja sen varmasti teemmekin, sillä sekä kaupungit että Etelä-Ruotsin maaseutu vaikuttivat varsin kutsuvilta kesäkohteilta.

Historian siipien havinaa Uppsalassa

Ruotsin halki ajeltuamme suuntasimme Tukholman pohjoispuolelle Uppsalaan, joka on yksi maan vanhimmista kaupungeista. Uppsala oli jo viikinkiaikoina tärkeä uskonnollinen keskus, ja silloin kaupungin temppelissä käytiin palvomassa pakanajumalia. Uskonpuhdistuksen aikaan pakanatemppeli poltettiin, ja sittemmin Uppsalasta tuli Pohjoismaiden vanhimman yliopiston ja suurimman katedraalin kotikaupunki. Vuonna 1477 perustetun Uppsalan yliopiston kasvatteja on muun muassa kasvitieteen isänä pidetty Carl von Linné, jonka kunniaksi Uppsalaan rakennettiin kasvitieteellinen barokkipuutarha.

Uppsalan komea, korkeatorninen katedraali rakennettiin 1400-luvun alussa, ja se toimii myös piispanistuimena. Katedraalin ympäristössä on lukuisia viikinkiajoilta peräisin olevia riimukiviä. Katedraalilta kävelykierroksemme jatkui Uppsalan linnalle, jonka Kustaa Vaasa rakennutti vuonna 1549. Vuosisatojen saatossa linnaa on laajennettu ja restauroitu useaan otteeseen eri hallitsijoiden toimesta. Toimittuaan pitkään kuninkaallisena residenssinä, Uppsalan linna on ollut lääninhallinnon käytössä, ja siellä on myös useita museoita.

Uppsalan kaupunkimaisemat ovat muuten monelle tuttuja myös lastenkirjojen sivuilta, onhan Uppsala Gösta Knutssonin luoman Pekka Töpöhännän kotikaupunki!

Kuukausi kesäisessä Suomessa ja syksyn reissusuunnitelmat

Uppsalasta ajelimme käymään Tukholman kupeessa Sundbybergissä Omnipollon upeassa kirkkopanimossa. Tarkoitus oli myös viettää pari päivää Tukholmassa, sillä olemme käyneet siellä vain kertaalleen todella kauan sitten, mutta meillä oli sen verran kiire Suomeen, että Tukholmassa kiertely jäi seuraavan kertaan. Ajoimme Kapellskärissä Finnlinesin lauttaan, ja puksuttelimme komeissa saaristomaisemissa Naantaliin.

Suomessa vietimme kuukauden heinä-elokuun vaihteessa, ja ohjelmassa oli useammat perhejuhlat, vierailuja vanhempien ja kavereiden luona sekä työhommia Oulussa.

Olemme viime aikoina työskennelleet enenevissä määrin oululaiselle teknologia-startupille Manna Insectille, muun muassa myynninedistämisen ja kansainvälistymisen parissa. Tähän liittyy osittain myös seuraavien kuukausien reissut, lähdemme nimittäin ainakin loppuvuodeksi Itä-Afrikkaan! Seuraavissa postauksissa onkin luvassa kuulumisia ensimmäisestä tukikohdastamme Nairobista, ja ensitunnelmia Keniasta voi kuunnella myös tuoreimmasta podcast-jaksosta!