Brasilia: Itacarén rannoilta Rio de Janeiroon ja São Paulon sykkeeseen

Komeasta Salvador da Bahian kaupungista matka halki Brasilian jatkui ensin lautalla yli Todos os Santos -lahden (jossa nähtiin delfiinejä!) ja sitten bussilla Bom Despatchon lauttarannasta Itacaréen. Tässä postauksessa esitellään tämä Brasilian piilotettuna helmenäkin pidetty, Bahian osavaltiossa sijaitseva rantakohde, ja lisäksi fiilistellään muutaman päivän vierailuja ikoniseen Rio de Janeiroon sekä maan suurimpaan, ja koko Amerikkojen väkirikkaimpaan kaupunkiin São Pauloon.

Autioita rantoja ja rentoa tunnelmaa Itacaréssa
Bahiassa, Brasilian koillis-rannikolla sijaitseva Itacaré on kalastajakylästä rantalomakohteeksi kasvanut pikkukaupunki, joka on erityisesti reppureissaajien ja surffaajien suosiossa. Itacarén sanotaan olevan täydellinen sekoitus rentoa brasilialaista tunnelmaa, surffirantoja ja vehreää sademetsää, ja kylän ympäristössä on useampia “salaisia” rantoja. Me saavuttiin kylään siinä mielessä vähän huonoon aikaan, että kaksi ensimmäistä päivää oli tosi pilvisiä ja sateisia, mutta onneksi yksi aurinkoisempi päiväkin saatiin, ja päästiin polkuja pitkin tutustumaan syrjäsempiin rantoihin kivassa säässä. Sadepäivät hyödynnettiin töiden ja rästihommien tekemiseen bookingista varatussa asunnossa*, josta oli lyhyt matka kipaista kauppoihin tai rantaan.





Itacarén suosituimmat rannat löytyvät heti rantakaupungin edustalta. Praia da Concha on verrattain tyyni ja suosittu uintiranta, josta löytyy paljon ravintoloita ja muita palveluita. Useita pienempiä rantoja löytyy keskustan kaakkoispuolelta, ja niille pääsee Caminho das Praias-tietä pitkin. Näistä rannoista surffaajien suosikki on surffikouluistaankin tunnettu Praia da Tiririca, jossa järjestetään myös kansainvälisiä surffikilpailuja. Aikoinaan syrjäisenä pidetty Praia da Ribera on kasvanut melko vilkkaaksi kohteeksi, josta löytyy useampia ravintoloita ja baareja.


Seikkailullisempi matkaaja jatkaa vielä Ribera-rannalta kauemmas alas rannikkoa, pitkin sademetsän läpi johtavia polkuja. Patikka palkitaan upeilla näkymillä, sillä nämä luonnonläheiset rannat ovat tyrmäävän kauniita, ja usein lähes autioita. Prainha-rantaa pidetään jopa yhtenä koko Brasilian upeimmista. Meidän aamupolkujuoksun päätepiste oli pieni palmujen ja kallioiden reunustama Praia Siriaco, jossa saatiin ihan kahdestaan nauttia huikeista maisemista.


Rantojen lisäksi Itacarésta löytyy erilaisia aktiviteetteja kajakoinnista surffaukseen ja opastetuista mangrovemetsäretkistä vesiputouspatikoihin. Aktiivien päivän päätteeksi kannattaa suunnata kylän keskustaan, joka herää eloon illan saapuessa. Erityisesti Rua Pedro Longo -katu tunnetaan värikkäistä ravintoloista, baareista ja live-musiikista. Paikallisiin herkkuihin kuuluu muun muassa mehevä, kookosmaitoinen moqueca-pata kalalla tai muilla merenelävillä, sekä lähialueen kaakaoviljelmiltä peräisin oleva suklaa.



Ikoninen Rio de Janeiro pitää kokea ainakin kerran elämässä
Jatkoimme Itacarésta Brasilian kattavaa bussiverkostoa hyödyntäen Rio de Janeiroon, joka on yksi maailman tunnetuimmista kaupungeista ja suosituimmista matkakohteista. Riosta reissukohteena voisi kirjoittaa pidemmmäkin eepoksen, sillä jo pelkästään niiden ikonisimpien nähtävyyksien lista on melkoinen, tiedäthän; Cristo Redentor Kristus-patsas, Sokeritoppavuori, Copacapanan ja Ipaneman rannat ja Rion karnevaalit, sekä lisäksi muun muassa pahamaineiset favelat, vanhan keskustan arkkitehtuuri, maailman värikkäimmiksi portaiksi kutsuttu Escadaria Selarón sekä kukkuloiden päälle rakennettu Santa Teresan alue. Nähtävyyksien ohessa Riosta tekee erityisen upean kaupunkikohteen sen sijainti aivan tyrmäävän upealla paikalla, kallioisten rinteiden ja pitkien rantojen ympäröimänä.

Copacabanan ja Ipaneman pauloissa
Me asetuimme ensin asumaan edulliseen asuntoon* Copacabanan alueelle, aivan maailman kuuluisimman kaupunkirannan tuntumaan. Tämä sijainti oli erinomainen nimenomaan rantoihin tutustumiseen, ja Ipaneman rantahan siis on hyvin lähellä Copacabanan rantaa. Copacabanalla kannattaa vääntäytyä ylös todella aikaisin, sillä ranta on upeimmillaan auringonnousun aikaan. Ipaneman puolella puolestaan voi paremmin ihailla laskevan auringon valoa.



Copacabanalta käsin kävimme myös lenkkeilemässä Lagoan alueella, kiertäen suosittua reittiä Rodrigo de Freitas -laguunin ympäri. Järvimäinen laguuni tarjoilee kauniita maisemia ja hyvät näkymät myös Corcovado-vuoren päällä seisovaa Kristus-patsasta kohti. Juuri tämän lähempänä tätä maailmankuulua patsasta me emme itse asiassa käyneet, sillä emme innostuneet tämän nähtävyyden valtavista ruuhkista – patsaalla käy päivittäin tuhansia vierailijoita.




Cobacabanassa asuessa tavattiin pariinkin kertaan Riossa jo pari kymmentä vuotta asunutta Seppo Suomelaa, ja vaihdettiin ajatuksia reissaamisesta ja maailman menosta. Viimeisenä Copacabana aamuna tehtiin myös yhteinen aamulenkki Bella ja Sara koirien kera, auringonnousun kauniita värejä ihaillen. Jos upeat kuvat Copacabanalta muualtakin maailmalta kiinnostaa, niin ota Sepon Instagram-tili seurantaan!




Auringonnousupatikka Sokeritoppavuorella
Se “oikea” tapa vierailla Sokeritoppavuorella on tietysti köysirata, joka vie ensin Praia Vermelha -rannan ala-asemalta matalammalle Morro da Urca vuorelle, ja sieltä edelleen varsinaisen Sokeritopan huipulle. Me päätimme köysiradan sijaan lähestyä Morro da Urcaa ja Sokeritoppavuorta pitkin patikkareittejä varhaisen aamuhölkän merkeissä. Otimme Uber-kyydin Praia Vermelha -rannalle ennen auringonnousua, ja pääsimme todistamaan todella värikästä päivän sarastusta tällä pienellä rannalla istuskellen. Auringonnousun ohessa saimme seurata myös SUP-lautailijoiden touhua, ja näimmepä yhden kosinnankin.

Auringon hiljalleen kivuttua näkyviin suuntasimme patikkapoluille, ja oli kyllä aika täydellinen aamureippailu. Juoksimme ensin lahden rantaa seuraavaa reittiä Sokeritoppavuoren juurelle ja kiipesimme jonkin matkaa vuorta ylös, rinteeltä avautuvia maisemia ihaillen. Palasimme samaa polkua takaisin Morro da Urca -reitin risteykseen saakka, ja kapusimme ylös vuoren päälle. Köysiradan väliaseman lähellä olevalta näköalapaikalta avautui hienot näkymät Rion keskustan suuntaan. Polkujen varren metsässä pitäisi kylttien mukaan asua muun muassa apinoita, mutta valitettavasti ei onnistuttu näkemään yhtään yksilöä, erilaisia lintuja ja perhosia sen sijaan oli paljon.





Rion vanhaan keskustaan tutustumassa
Copacabanan jälkeen asuimme pari päivää Centrossa, eli Rio de Janeiron vanhassa keskustassa, ja teimme siellä muutaman kävelykierroksen alueen nähtävyyksiin tutustuen. Majoituimme hintaansa (ja arvioihinsa) nähden yllättävän fiksussa Atlantico Tower -hotellissa*, josta oli lyhyt matka keskeisiin Centron kohteisiin. Paljon jäi vielä näkemättäkin, mutta käytiin muun muassa Rion modernissa, pyramidimaisessa katedraalissa, Santo Antônion luostarissa, raitiovanusillaksi muunnetulla entisellä akveduktilla Arcos da Lapalla, Escadaria Selarón -portailla, joilla oli todella paljon porukkaa, sekä Santa Teresan kaupunginosassa ihastelemassa värikästä vanhaa arkkitehtuuria ja sieviä raitiovaunuja.





Vanhan keskusta-alueen yleisilme oli jokseenkin rähjäinen, eikä kaikista rakennuksista todellakaan pidetä huolta. Mitenkään erityisen vaaralliselta alue ei vaikuttanut, mutta kävelyretket kannattaa kyllä ajoittaa valoisaan aikaan, eikä kantaa näkyvästi arvoesineitä. Me kyllä jonkin verran ulkoilimme myös pimeän aikaan, lähinnä ravintoloissa käyden, mutta välttelimme hämärimpiä pikkukatuja. Rion, kuten monen muunkin suuren Brasilian kaupungin, väkivaltarikostilastot ovat varsin korkeita, mutta suurelta osin rikollisuus liittyy huumekauppoihin.



São Paulo on jättimäinen, eloisa metropoli
Brasilian suurin kaupunki São Paulo on monelle maahan matkaavalle vain välilaskukohde matkalla rannikolle tai luontokohteisiin. Yksi syy on se, että São Paulossa ei varsinaisesti ole maailmanluokan nähtävyyksiä, mutta totta kai valtavan kokoisessa kaupungissa riittää silti nähtävää ja koettavaa. Me itse asiassa kävimme São Paulossa peräti kahteen otteeseen, mutta myönnettäköön, että ensimmäisellä kerralla sinne vei töihin liittyvä konferenssi ja asiakastapaaminen, ja myöhemmin palasimme kaupunkiin pariksi päiväksi ennen lentoa Eurooppaan.

Asuimme molemmilla kerroilla sievässä asunnossa* Vila Marianassa lähellä Ibirapueran kaupunginpuistoa. Tästä keskeisestä sijainnista pääsi näppärästi metrolla tutustumaan kaupungin eri osiin. São Paulo metroa tosin kannattaa välttää pahimpiin ruuhka-aikoihin, jolloin asemat ja junat ovat todella täynnä. Parque Ibirapuera -puistosta tuli meille nopeasti tärkeä paikka – tämä suuri kaupunkipuisto järvineen ja niitä kiertävine jalankulkureitteineen sopii erinomaisesti lenkkeilyyn, mutta toimii myös monenlaiseen muuhun vapaa-ajanviettoon. Puiston alueella on museoita, esiintymislavoja ja erilaisia urheilualueita, sekä ravintoloita ja ruokakojuja.




Varsinaista turismia ehdittiin harrastaa São Paulossa aika vähän, mutta tehtiin kuitenkin kävelykierros vanhan keskustan alueella eli Centrossa, jonka nähtävyyksiin kuuluu muun muassa hieno katedraali ja kansallisteatterin rakennus, sekä muutamia muita monumentteja. Alue oli sinänsä aivan komea, mutta kaduilla näkyi todella paljon myös kurjuutta, köyhyyttä ja kodittomuutta. Kaupungin modernimpi keskusta levittäytyy käytännössä kaikkiin ilmansuuntiin Centron ympärille, ja paikoin kaupunki on kuin jättimäinen pilvenpiirtäjäviidakko.



Kierreltyämme aikamme Centrossa, kävimme tutustumassa myös trendikkääseen Beco do Batman -alueeseen Pinheirosin kaupunginosan kupeessa Vila Madalenassa. Tämä alkujaan pienelle kujalle 1980-luvulla maalatusta, Batman-aiheisesta graffitusta alkunsa saanut katutaidekeskittymä on nykyään laaja, värikäs kokonaisuus paikallisten ja kansainvälisten taiteilijoiden tekemiä muraaleja. Suosion myötä alueelle on perustettu myös lukuisia baareja ja ravintoloita sekä erilaisia myyntikojuja.






Mikä näistä kolmesta Brasilian kohteesta olisi sinun valintasi, Itacaré, Rio de Janeiro vai São Paulo? Tai oletko jo käynyt jossain näistä, tai muualla Brasiliassa? Jaa kokemuksia ja ajatuksia kommenteissa alla! Seuraavassa postauksessa siirrytään rannoilta ja kaupungeista sademetsän keskelle, ihailemaan upeita Iguaçun putouksia!

Mistä matkavakuutus pidempää reissua varten?
Yli kahdeksan vuoden nomadielämän aikana olemme etsineet kustannustehokkaita ja toimivia ratkaisuja erityisesti matkailijan terveysvakuutuksiin.
Nomadin matkavakuutus: 3 helppoa vaihtoehtoa -artikkelissa esittelemme kansainvälisiä, myös pitkiin reissuihin soveltuvia vakuutusvaihtoehtoja.






Noista kolmesta Rio de Janeiro on ainoa, jossa olemme käyneet. Tai no, olemme yhden yön Sao Paulossakin olleet, mutta kaupunki on täysin vieras. Metropolitan katedraali näyttää kyllä näyttävältä rakennukselta. Oltiin aikoinaan Rio de Janeirossa sambakarnevaalien aikaan ja silloin mieleen tuli, että olisi hauska nähdä kaupunki myös uuden vuoden juhlinnan aikaan, mutta paria vuotta myöhemmin päädyttiin uutena vuonna Valparaisoon. Noista kolmesta mainitusta kaupungista melkein valinta jatkossakin olisi Rio de Janeiro, mutta saa nähdä tuleeko siellä enää uudelleen käytyä, kun Etelä-Amerikassa on niin valtavasti kiinnostavia kohteita.
Etelä-Amerikassa todellakin on niin paljon kiinnostavia kohteita, että meilläkään tuskin tulee palattua samoihin paikkoihin missä ollaan jo käyty, vaikka ne tosi hienoja ovatkin olleet. Toki joku paikka voi olla sellainen, mihin palataan pidemmäksi ajaksi asumaan – ehkä me tavallaan ollaan koko ajan matkalla etsimässä sellaisesta tukikohtapaikkaa mihin joskus asetutaan, saa nähdä.
Olipa kiva lukea juttua Brasiliasta! Rannat näyttävät tosi hienoilta, ja onhan tuo Rio de Janeiro tosiaan maailmankuulu kaupunki! Itse olimme aikoinaan vain Riossa ja São Paulossa, joten noista pienemmistä paikoista ei ole kokemusta, mutta tosi viihtyisiltä näyttävät!
Kiitos Anu! Meille tämä kevään parin kuukauden pätkä oli ensimmäinen kerta Brasiliassa, ja yritettiin mahduttaa reitin varrelle niin maailmankuuluja kohteita kuin tuntemattomampiakin paikkoja. Vielä jäi paljon myös näkemättä, sillä maa vaan on niin valtava! Rantaviivaa kiinnostaisi tutkia enemmänkin, samoin sademetsiä, että ehkäpä joskus vielä palataan!
Kai se olisi tuo Rio de Janeiro, jonne ensisijaisesti tulisi mentyä. Mutta eihän se toki yksinään riitä, pitää kyllä päästä myös kiertelemään. Kaikissa näytti olevan kivoja kohteita. Oli mukava käydä niissä tämän jutun mukana!
Kiitos Raija! Rio todella on sellainen kaupunki, jonka moni haluaa kokea vähintäänkin kerran! Ja on siihen varmasti aika helppo myös ihastua niin, että päätyy palaamaan uudestaan.
Copacabanasta on minulle jäänyt mieleen unohtumattomasti miten hiekka saattoi jo aamupäivällä olla kuumaa. Olimme aloittaneet aamun Ipaneman toisesta päästä ja kävelleet rantaa pitkin Copacabanalle hotellimme kohdalle kun oli aika ylittää hiekka, jotta pääsisimme hotellillemme. Mutta paljain jaloin hiekka olikin niin kuumaa, että yritin tehdä nopeaa päätöstä, että juoksenko vai pysähdynkä pukemaan sandaaleja jalkaan. Päätin juosta – pari rakkoa tuli varpaisiin, siis kuumasta!
Apua, meidän vierailun aikaan hiekka ei ehkä ollut ihan niin kuumaa että olisi varpaat palaneet, tosin emme tainneet edes kokeilla kävellä paljain jaloin kuumimpaan aikaan iltapäivästä. Pitkät kävelyt ja aamulenkit Copacabanalla ja Ipanemalla oli kyllä ihania!
Itacaré näyttää kohteelta jossa minä viihtyisin. Minkälainen paikan hintataso oli?
Itacaré on kyllä aika ihastuttava, sopivan hiljainen mutta kuitenkin eloisa rantakohde. Brasilian kuluista tulee varmaankin vielä jossain vaiheessa ulos yhteenveto, mutta siis ihan kohtalaisen edullista oli, Itacaréssa maksettiin majoituksesta pienessä omassa asunnossa noin 30 euroa yöltä ja ravintoloissa ruoka-annokset oli sellaista 5-8 euron luokkaa, toki myös kalliimpia vaihtoehtoja löytyi.
matkallalahelletaikauas@gmail.com
Brasilian reissu on vasta tuloillaan, mutta voisi kyllä harkita tuota Itacaréa yhdeksi välietapiksi. Täytyypä palata tähän postaukseen, sitten kun saamme aikaiseksi alkaa suunnittelmaan Etelä-Amerikan reissua.
Itacaré oli kyllä kiva, vähän sellainen reppureissuhenkinen paikka. Brasilian rannikolla on tietty ihan älyttömän paljon vaihtoehtoja, eli varmaan kannattaa ensin tehdä hahmotelma ns. pääkohteista ja reitistä niiden välillä, ja sitten sen mukaan tutkia mitä pieniä helmiä matkan varrelle voisi mahduttaa.
Kiitos tästä jutusta, jonka löysin vasta nyt. Lähden parin viikon päästä Rioon (uudeksi vuodeksi) ja uutena vinkkinä tästä nappasin tuon Rodrigo de Freitas laguunin. Sokeritoppavuorelle ostin jo liput ja tuon Jeesus-patsaan suhteen olen vielä epäilevä josko sitä ruuhkaa ja self-tikkujen heiluttajia jaksaa lähteä katsomaan. Olen ensin pari päivää Lapassa ja sitten seitsemän päivää Copacabanalla kun uuden vuoden törkeät hotellien hinnat hieman laskivat (uutena vuonna huoneiden hinnat noin 500-700 euroa, ja sen jälkeen 200-300 eurossa — neljän tähden hotlassa).
Oi vitsit, uusi vuosi Riossa kuulostaa aika mahtavalta! Tosin on kyllä todella suolaisia nuo hinnat, vaikka tietty varmasti varsin hienoja hotelleja. Me maksettiin omasta asunnosta ihan rannan lähellä Copacabanassa 28 euroa yöltä 😀 Eihän se mikään luksus tietenkään ollut, mutta varsin kiva majapaikka muutamaksi päiväksi.
Oi Brasilia, sinne kun joskus pääsisi. Se tuntuu vaan niin kaukaiselta ja kalliilta mennä, että ei oo vielä tullut käytyä, mutta näyttää kyllä niin ihanalta. Toi katutaide on upean näköistä! Rio on jostain syystä aina houkuttanut, vaikka kaikki noi paikat olisi varmasti mahtavia.
Meillekin tämä tosiaan oli ensimmäinen kerta Brasiliassa, ja onhan se aivan upea reissukohde kaikessa monipuolisuudessaan. Ja valtavan suuri tietysti, eli pitkälläkään reissulla ei ehdi “kaikkea”. Hintataso maassahan on varsin kohtuullinen, mutta pitkän lennot tietysti aina nostaa matkan hintaa. Brasiliaan lentää valtava määrä lentoyhtiöitä eri puolilta maailmaa, joten kannattaa tutkia ja vertailla erilaisia reittivaihtoehtoja, edullisia löytäjäkin on mahdollista tehdä! Meidän lento Sao Paulosta Madridiin LatAmilla oli noin 300 euroa.