Syksyinen road trip Romaniasta Slovenian kautta Ranskaan

Kreikan Thessalonikista syksyn 2025 pakumatka Euroopassa jatkui lokakuussa kierroksella Balkanin maissa ja Keski-Euroopassa. Osa matkasta oli taas melkoista haipakkaa, eli nopeita siirtymisiä ja pitkiä ajopäiviä, mutta osassa kohteista ehdittiin viivähtää pidempään. Tässä koontipostauksessa keskitytään erityisesti kohteisiin Romaniassa ja Sloveniassa, sekä jaetaan syksyisiä maisemia matkan varrelta useammasta maasta. Postauksen lopuksi päädytään vielä Ranskan kautta Espanjaan.

Thessalonikin lemmikkivahtipestin jälkeen seuraava tapahtuma meidän kalenterissa oli Varsovan olutfestivaalit lokakuun puolivälissä. Meillä oli kymmenen päivää aikaa siirtyä Kreikasta Puolaan, ja reitti suunniteltiin tällä kertaa kulkemaan halki läntisen Bulgarian Romaniaan, jonka länsiosissa emme olleet aiemmin käyneet.

Menneen maailman kaikuja Băile Herculanen kylpyläkaupungissa

Ensimmäinen varsinainen kohde Romaniassa oli Băile Herculane, historiallinen kylpyläkaupunki Cerna-joen kapeassa laaksossa, Mehedinți-vuorten ja Cerna-vuorten välissä. Arkeologien mukaan alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, mutta itse kaupungin historia ulottuu 100-luvulle, jolloin roomalaiset alkoivat rakentamaan siirtokuntaa kuumien luonnonlähteiden ympärille. Kaupungin nimeksi annettiin Ad Aquas Herculis – legendojen mukaan mytologinen jumala Herkules pysähtyi laaksossa lepäämään ja kylpemään lämpimissä mineraalivesissä. Roomalaiset aateliset tekivät kaupungista vapaa-ajankeskuksen ylellisine kylpylöineen. Băile Herculanen kukoistuskausi oli Itävalta-Unkarin valtakunnan aikana, ja sen kerrotaan olleen Itävallan keisarinna Elisabeth ”Sissin” ja Franz Josefin suosikki.

Băile Herculanen muun muassa rikkiä, klooria, natriumia, kalsiumia, magnesiumia sisältävillä vesillä, jotka pulppuavat kaikkiaan 16 lähteestä, on kerrottu olevan parantavia ominaisuuksia, ja laakson kylpylaitokset vetivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vierailijoita erityisesti läntisestä Euroopasta. Pikkukaupunkiin rakennettiin kylpylöiden lisäksi suuria hotelleja, jotka edelleen näkyvät kaupunkikuvassa, vaikkakin useat vanhat rakennukset ovat pahoin rapistuneet.

Historiallisista kylpylärakennuksista merkittävin on valtavan kokoinen Băile Neptun, joka on parhaillaan kunnianhimoisen peruskorjaushankkeen kohteena. Ikivanhassa kylpyläkaupungissa on menneillään lukuisia muitakin uudistushankkeita, ja tavoitteena on tuoda laaksoon uutta turismia, edelleen myös kuuluisia kuumia mineraalilähteitä hyödyntäen.

Pienpanimo-olutta ja arkkitehtuuria Timișoarassa

Timișoara on Romanian kolmanneksi suurin kaupunki ja maan länsiosan suurin keskus. Historiallisesti nämä läntisen Romanian alueet olivat pitkään osa Unkarin kuningaskuntaa ja Osmanien valtakuntaa, ennen kuin päätyivät Habsburgien vallan alle vuonna 1716. Historia näkyy edelleen Timișoaran arkkitehtuurissa ja kulttuurissa, ja itse asiassa Timișoaraa kutsutaan majesteettisen, värikkään arkkitehtuurinsa vuoksi “Pikku-Wieniksi”.

Olennainen osa vierailua Timișoarassa onkin kävelykierros kaupungin keskustassa, josta löytyy useita upeita aukioita, barokkityylisiä palatseja, kirkkoja ja muita merkittäviä vanhoja rakennuksia. Timișoara on myös kulttuurikaupunki, ja itse asiassa se oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2023. Meidän kaupunkikierroksemme aikaan oli valitettavasti varsin pilvistä, joten nämä kuvat eivät valitettavasti tee komealle kaupungille oikeutta.

Meidän tie vei Timișoaraan nimenomaan siksi, että halusimme tutustua kaupunkiin, mutta hoksattuamme, että se on Berata pienpanimon kotipaikka, päädyimme tutustumaan myös paikallisiin olutmeininkeihin. Tämän suhteen meillä kävi itse asiassa aika mieletön tuuri, sillä satuimme kaupunkiin juuri sinä viikonloppuna, kun siellä pidettiin kenties koko Romanian merkittävin olutfestivaali. Tapasimme festareilla niin ennestään tuttuja panimohahmoja Unkarista, kuin muita olutvaikuttajiakin, ja maistelimme erinomaisia paikallisten pienpanimoiden tuotteita.

Timisoarasta huristelimme kahdessa päivässä melkoisen siivun kohti pohjoista, kun suuntasimme viikonlopuksi Varsovan jättimäisille, jalkapallostadionilla pidettäville olutfestivaaleille.

Pikavisiitti Tšekin Brnoon

Olutteemainen reissaaminen jatkui Romanian ja Puolan jälkeen myös Tšekeissä, jossa teimme nopean visiitin Brnon kaupunkiin maan kaakkoisosassa. Olimme tavanneet paikallisen oluentekijän ja pubinpitäjän Varsovan olutfestivaaleilla, ja saimme kutsun tulla käymään hänen Malt Worm -baarissaan. Kävimme myös vierailemassa Kos-pienpanimolla, jonka nuori henkilöstö valmistaa varsin oivallisia oluita. Olutjournalismin ohella tutustuimme lyhyesti Brnon komeaan vanhaan keskustaan nähtävyyskierroksen merkeissä. Brno on Tšekin toiseksi suurin kaupunki, mutta sen historiallinen keskusta on mukavan kompakti, ja otettavissa haltuun kävellen.

Hurmaava Kranj ja lemmikkivahtihommia Sloveniassa

Huristeltuamme Itävallan itäosan läpi Sloveniaan, pysähdyimme muutamaksi päiväksi hengähtämään Kranjin kaupunkiin. Slovenia tunnetaan upeasta luonnostaan ja kauniista maisemistaan, eikä Kranjikaan tee tämän suhteen poikkeusta. Maan neljänneksi suurinta kaupunkia kutsutaan myös Slovenian Alppien pääkaupungiksi, ja sieltä avautuu upeita näkymiä vuoristoon. Kranj on rakentunut Sava- ja Kokra-jokien yhtymäkohtaan, ja jokivarressa on kauniita kävelyreittejä. Syksy oli erinomainen aika vierailla kaupungissa, sillä vaikka ilma oli vielä miellyttävän lämmin, lehtipuut olivat jo ruskan väreissä, ja korkeimmille vuorille oli satanut lunta.

Kranjin viehättävin alue on sen kompakti keskiaikainen vanhakaupunki, joka on julistettu kulttuurimuistomerkiksi vuonna 1983. Historiallinen keskusta muodostuu muutamasta kauniiden rakennusten reunustamasta aukiosta ja niitä yhdistävistä mukulakivikaduista. Maamerkkirakennuksiin kuuluu muun muassa vanha kaupungintalo, Khislsteinin linna, Prešeren teatteri sekä useampia kirkkoja, tunnetuimpana niista Pyhän Cancianuksen goottilainen kirkko. Vanhaa keskustaa ympäröivät ennen muurit ja kahdeksan tornia, joista kolme on entisöity.

Slovenia on meille tuttu maa jo useammalta aiemmalta Euroopan reissulta, mutta sinne on aina yhtä ihana palata. Kranjin lisäksi kävimme tällä kertaa kyläilemässä ystävämme luona Koprivnikissa Triglavin kansallispuistossa Bohinj järven lähellä, ja teimme lyhyen kissanvahtipestin pienessä Podnartin kylässä.

Kesäkausi Euroopassa päättyi Espanjaan

Lokakuun viimeisenä päivänä käänsimme pakun keulan Sloveniasta kohti Ranskaa, sillä sovimme jälleen Alsacessa asuvien ystäviemme kanssa, että auto voi talvehtia heidän luonaan. Siirtymä Ranskaan oli ripeä – ajoimme Itävallan keskiosan halki ylittäen Alpit Turracherhöhen solan kautta, jatkoimme Salzburgiin ja sieltä rajan yli Saksaan, ja Saksan eteläisimmän osan halki Ranskaan Colmarin eteläpuolelle.

Talvehtimiskohteeksi valikoitui tällä kertaa eteläinen Afrikka, mutta ennen sinne siirtymistä teimme vielä lentäen pompun Espanjaan. Espanjan Andalusia on meille melkoisen tuttua seutua aiemmilta Euroopan kiertueilta, mutta tällä kertaa syy suunnata sinne ei varsinaisesti ollut matkailullinen, vaan menimme tapaamaan pidemmällä Euroopan reissulla olleita ystäviämme ja yritys-kumppaneitamme. Ostimme syksyllä osuuden Oulun lähellä Rokualla toimivasta Rokua Outdoors -matkailuyrityksestä, ja reilu viikko Espanjassa menivät osittain strategiapäivien merkeissä tulevaa liiketoimintaa suunnitellen. Rokuan meininkeihin tullaan palaamaan erillisen postauksen muodossa myöhemmin.

Espanjan auringosta matka jatkui marraskuun puolessa välissä Etelä-Afrikkaan, jatketaan siitä seuraavassa postauksessa!

Ovatko Romania tai Slovenia sinulle tuttuja reissukohteita, tai oletko matkannut Euroopassa autolla? Jaa kokemuksia ja ajatuksia kommenteissa!