Elämää nomadina

Syyskuu 2017 osa 1: Unkarin viiniä ja luontomatkailua Romaniassa

Slovakian luonnosta jatkettiin matkaa Unkarin puolelle, pitkin pieniä, maisemallisesti kauniita teitä. Pääkaupunki Budapest oli meille tuttu aiemmilta lomareissuilta, mutta viihdyttiin tässä komeassa kaupungissa helposti muutama päivä. Tavattiin muutamia Annen työkavereita, ja käytiin pressinä Budapestin viinifestivaaleilla. Oli kyllä mainio tapahtuma, johon Budan linna tarjoili kerrassaan upeat puitteet. Jatkettiin viiniturismia vielä viivähtämällä Egerissä pari päivää – monelle suomalaiselle Egerin viinialue lienee tuttu ”Erkin pikakivääristä” eli Egri Bikaver -punaviinistä, mutta alueelta tulee punaviinien lisäksi myös sekä keveitä että täyteläisiä valko- ja roseviinejä. Mikäli Egri Bikaver tuo mieleen vain nuorisobileet ja Alkon kyykkyviiniosaston kymmenien vuosien takaa, on hyvä tietää että tätä legendaarista ”härän verta” tuotetaan useissa eri laatuluokissa, ja sekä hintaa että laatupisteitä löytyy nykyään kaikkiin makuihin.

Unkarin viiniä Egerissä | Elämää nomadina blogi

Unkarin itänaapuri Romania oli meille jälleen uusi maa, ja sinne suunnattiin ensisijaisesti vuoristovaelluksia varten. Rajan ylitys Unkarista tarkoitti Schengen-alueelta poistumista, joten ensimmäistä kertaa kaivettiin passit ja auton paperit esiin. Ylitys oli nopea, mutta ei tajuttu että meidän olisi pitänyt myös ostaa vignette, eli tienkäyttölupa tai maantiemaksu, miksi sitä nyt suomeksi kutsuisi. No, homman pystyi onneksi hoitamaan netissä, eikä tarkistuksia tehty, vaikka taisi mennä useita päiviä ennen kuin jostain luettiin, että tämmöinen lupa pitää olla. Ensimmäiset päivät Romaniassa vietettiin heti rajan tuntumassa Oradean kaupungissa, jossa majoituttiin hassussa rähjäisessä hotellissa, joka tuntui jämähtäneen jonnekin 80-luvulle.

Patikkaseikkailuja Romanian vuorilla

Ensimmäinen varsinainen kohde oli Apuseni-vuoret, jossa tehtiin päiväpatikka (Somesul Cald tour) Padin kylästä varsin hienoihin luoliin ja kanjonille. Apusenin alueelta olisi löytynyt maisemia ja polkuja enemmänkin, mutta kiirehdittiin eteenpäin, jotta ehdittäisiin Fagaras-vuorille maan keskiosaan sään ollessa vielä hyvä. Ajomatka Apuseni-vuorilta Garda de Susin kylään, josta meillä oli varattuna majoitus, oli varsin mieleenpainuva. Linnuntietä kylään ei ollut Padista matka eikä mikään, ja karttasovellus ehdotti oikoreittiä, joka lyhentäisi matkaa päätiehen verrattuna kymmenillä kilometreillä. Muuten hyvä, mutta tämä yhä pienenevää tietä pitkin ajaminen päättyi jonnekin hevonkuuseen pimeälle pellolle, johon melkein jäätiin Tiidan kanssa jumiin. Leuka rintaan ja takaisin päätielle, joka sekin oli pikko pimeässä varsin jännittävä kaikkine mutkineen. Perille päästiin kuitenkin yhtenä kappaleena.

Luola vaelluksella Romanian Apuseni vuorilla | | Elämää nomadina blogi

Seuraavana päivänä jatkettiin Etelä-Karpaatteihin kuuluvaan Fagaras-vuoristoon Romanian keskiosiin, jossa tehtiin mahtava kolmen päivän patikka vuoristomajoissa yöpyen ja 2331 metriä korkealle Serbota Peakille kiikkuen. Tästäkin retkestä voi lukea enemmän postauksesta FinnsAwayn sivuilla. Romania osoittautui kyllä ihan mahtavaksi patikkamatkakohteeksi, saa nähdä milloin palataan valloittamaan lisää vuoria. Patikoinnin jälkeen ylitettiin Fagaras-vuoristo kuuluisaa Transfagaras vuoristotietä pitkin. Tämä vain kesäisin auki oleva, alun perin varsin suuruudenhullun rakennusprojektin myötä sotilaskäyttöön tehty tie on yksi Romanian suosituimpia matkakohteita, ja olihan se hieno, mutta melko ruuhkainen, ja varsinkin korkeimmassa kohdassa oleva turismikeskittymä oli pakattu täyteen autoja ja väkeä.

Vaellus Fagaras-vuorilla Romaniassa | | Elämää nomadina blogi

Ukkosmyrsky ja Draculan linna

Vuoriston ylittämisen jälkeen yövyttiin upealla paikalla Vidraru järven rannassa olevassa Cabana Cumpana guesthousessa. Oli kyllä meidän budjetille melko arvokas majoitus, mutta tosi kiva paikka. Pian majoittumisen jälkeen vuoristosää osoitti taas arvaamattomuutensa – päälle tuli ihan hetkessä aivan järkyttävän voimakas ukkosrintama. Puita kaatui, sähköt meni ja jännitti että miten telttailijat vuorilla selviää hengissä, saati se kaksikko joka oli parhaillaan järvenrannassa pystyttämässä telttaa kun myrsky pyyhälsi vuorilta päälle. Timisoaran kaupungissa tämä samainen myrsky oli tappanut kahdeksan ihmistä, ja ainakin 60 loukkaantui, kun tuulessa lensi kaikkea terassikalusteista kattoihin. Cabana selvisi rytäkästä yhdellä hajonneella ikkunalla ja sähkökatkoksella, ja sinne johtavalle tielle kaatuneet puutkin oli jo seuraavana aamuna raivattu pois. Ja ne järvenrannan telttailijat oli myös yhtenä kappaleena, tosin taisivat siirtyä sisätiloihin majoittumaan.

Vidraru järvi, Romania | Elämää nomadina blogi

Matkalla Vidrarusta alaspäin käytiin Poenari Fortressin raunioilla – tämä on se ”oikea” Draculan linna, korkealla jyrkänteen harjalla, jonne johtaa 1462 rappusta. Hieno paikka oli, mutta ilmeisesti ollut tuon 2017 syksyn jälkeen useampaan otteeseen suljettu tai ainakin vain rajoitetusti vierailtavissa yhdessä metsänvartijoitten kanssa, koska alueella on ollut niin paljon karhuhavaintoja. Cabana Cumpanassakin oli kylttejä alueella liikkuvasta karhusta, ja kehotus pysytellä öiseen aikaan sisätiloissa.

Draculan linna Poenari Fortress, Romania | Elämää nomadina blogi

Mitä pidit tästä jutusta?

Klikkaa tähtiluokitusta

Keskiarvo 5 / 5. Arvioita annettu: 1

Koska tykkäsit tästä jutusta...

...haluatko seurata meitä myös SoMe:ssa?

Ikävää että et pitänyt tästä jutusta...

... miten voisimme kehittää sisältöä?

Haluatko saada tiedon uusista jutuista ja artikkeleista? Liity tilaajaksi!
Jaa kavereillekin jos tykkäsit

Herättikö tämä juttu ajatuksia? Jätä kommentti ja osallistu keskusteluun!

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Tilaa ilmoitukset!
Tilaa ilmoitukset sähköpostiisi ja pysy mukana nomadielämän pyörteissä!
Lähetämme sinulle viestin aina, kun uusi juttu tai artikkeli julkaistaan.