Uusi reissukausi käyntiin matkalla halki Baltian, Puolan ja Slovakian
Kevättalvinen muutaman viikon vierailu Suomessa oli jälleen monella tavalla hienoa aikaa, kun kyläiltiin perheiden ja ystävien luona ja työskenneltiin pari viikkoa Oulun Musiikkijuhlilla. Mutta kuten aiempinakin vuosina, reissukuume alkoi poltella varsin nopeasti, ja pääsiäisen jälkeen olimme valmiita palaamaan omaan arkeen nomadina maailmalla. Tällä kertaa tarkoitus on olla tien päällä vajaan vuoden verran ennen seuraavaa piipahdusta kotimaassa, ja kulkuvälineenä on ainakin pääsääntöisesti meidän pieni reissupaku, jota Nännäksikin kutsutaan. Tämänkin ”kauden” teemoja tulevat olemaan luontomatkailu, roadtripit, house-sittaus, sekä uudet kaupungit ja kylät, unohtamatta tietenkään työntekoa ja muuta läppäreillä puuhastelua, kuten blogeja. Aloitimme uuden kauden matkaamalla Unkariin halki Baltian, Puolan ja Slovakian.
Via Balticaa yhden pysähdyksen taktiikalla Puolaan
Baltian maat ovat tulleet meille kohtalaisen tutuiksi tässä vuosien varrella, mutta vielä niistä löytyisi myös paljon tutkimattomia kolkkia. Tällä kertaa meillä kuitenkin oli sen verran kireä aikataulu Budapestiin sovitun koiranvahtikeikan vuoksi, että ajettiin vain nopeasti halki Viron, Latvian ja Liettuan, pysähtyen ainoastaan yhdeksi yöksi Bauskan lähelle Latviaan, huoltoaseman parkissa autossa nukkuen. Huhtikuussa Baltian maat eivät muutenkaan ole vielä ihastuttavimmillaan, sillä vaikka kevät oli jo kohtuullisen pitkällä, kelit olivat varsin koleat, ja vasta Puolassa alkoi olla selvästi vihreää ja alkukesän kukkaloistoa nähtävissä.
Puolassa ensimmäinen kohde oli pieni Łomżan kaupunki, joka valittiin oikeastaan vain siksi, että se oli sopivan ajomatkan päässä matkalla kohti Krakovaa, ja siksi, että löydettiin sieltä mukavan edullinen majoitus. * oli meilkoisen retro tunnelma, mutta huone oli tilava ja siisti. Meille sinänsä olisi vallan hyvin kelvannut yöpymiseen myös leirintäalue, mutta monet niistä olivat vielä huhtikuussa kiinni. Illan ratoksi tutustuttiin kaupunkiin ja ympäristöön lenkkeillen – Łomżan tarjonta turisteille ei ole mitään kovin kummoista, vaikka kyseessä onkin historiallisesti ihan merkittävä kaupunki. Kävelykeskusta on aivan sievä, ja muutamia komeita maamerkkirakennuksia löytyy, mutta lyhyt pistäytyminen oli riittävä aika tälle kaupungille.
Krakovan kauniilla kaduilla, pitkästä aikaa
Łomżasta jatkettiin pitkin pikkuteitä Błonieen, jossa käytiin vierailemassa Browar Artezan pienpanimolla (panimoesittely Craft Beer Nomads -blogissa), ja yöksi ajettiin Krakovaan. Krakova oli meille ”tuttu” lomareissulta yli kymmenen vuoden takaa, mutta kovin selkeitä muistikuvia kaupungista ei ollut, muuuta kuin että komeaa siellä oli. Nyt agendalla oli parin päivän mittainen tutustuminen Krakovan pienpanimo-oluttarjontaan, ja siinä sivussa muistojen verestäminen itse kaupungista. Majoitus varattiin edullisesta *, modernista kolmen huoneen asunnosta uudehkossa kerrostalossa (huone jaetulla kylppärillä ja keittiöllä 20 €). Keskustastakin olisi kohtuuhintaisia paikkoja löytynyt, mutta Tauron Arenan alueella pysäköiminen oli helppoa ja maksutonta, ja ratikalla pääsi kätevästi keskustaan.
Kävelykierroksella Stare Miastossa, eli Krakovan vanhakaupungissa, sekä historiallisissa juutalaiskortteleissa, yritettiin muistella, missä kaikkialla edellisellä reissulla oltiinkaan käyty, mutta 1200-luvun Rynek Główny keskusaukiota, Pyhän Marian kirkkoa ja Wawelin linnaa lukuun ottamatta vanha keskusta ei näyttänyt kovinkaan tutulta. Täytynee kaivaa vanhat kuvat jostain arkistojen kätköistä ja vertailla, ollaanko tallattu samoja katuja ja kuvattu samoja rakennuksia (hyvin todennäköisesti ollaan :D).
Krakova on Puolan suosituin kaupunkikohde, ja erityisesti kesäaikaan todella vilkas. Huhtikuun lopussa turisteja ei ollut liikkeellä mitenkään merkittävän paljon, mutta toki keskustan pääkaduilla kävi jo silloin melkoinen kuhina. Tällä kertaa Krakova ei jostain syystä sykähdyttänyt meitä ihan niin voimakkaasti kuin viimeksi (sääkin oli vähän kehno), mutta ilman muuta kyseessä on upea kaupunki, jossa käymistä voi todellakin suositella. Krakovan historialliset korttelit vanhoine rakennuksineen, aukioineen, katuineen ja puistoineen ovat todella kauniita, ja niihin tutustumiseen kannattaa varata vähintään pari päivää. Jos aikaa reissulla on enemmän, kannattaa matkaohjelmaan mahduttaa myös surullisenkuuluisat Auschwitz–Birkenaun keskitysleirimuseot sekä monien reissaajien vuolaasti kehuma Wieliczkan suolakaivos (jossa me tosin emme ole käyneet).
Krakovan nähtävyyksien ihailun ja olutmaisteluiden jälkeen meillä oli enää pari päivää aikaa ennen seuraavan house-sitin alkua Unkarin Budapestissa, joten hyppäsimme jälleen autoon ja matkaan. Myös Krakova-Budapest väli ajettiin pitkin pieniä teitä, osittain sen vuoksi että moottoritiet ovat maksullisia, mutta ennemminkin siitä syystä että pieniä maisemateitä pitkin kulkiessa näkee niin paljon enemmän paikallista elämänmenoa, sieviä kyliä ja vehreää luontoa.
Slovakian halki Unkariin
Ennen Slovakian puolelle siirtymistä kurvattiin vielä Wieprziin, sillä oltiin saatu kutsu vierailemaan PINTA:lla, yhdellä Puolan pienpanimokulttuurin suunnannanäyttäjistä, joka on kiertolaispanimovuosien jälkeen avannut oman modernin panimon ja erillisen tynnyrikypsytettyihin oluisiin keskittyneen pienemmän panimon. Oli jälleen todella mielenkiintoinen kierros, jonka aikana tavattiin myös yhteistyöolutta tekemään tulleita kansainvälisiä vieraita Virosta ja Tsekeistä.
Slovakian puolella ilta alkoi jo hiljalleen hämärtyä, ja päätettiin nostalgiasyistä ajella yöksi Tajovin pikkukylään samalle leirintäalueelle, jossa yövyttiin nomadielämän alussa syksyllä 2017. Autocamping Tajov on aivan nätillä paikalla vuorten juurella, mutta hinta-laatusuhde ei hääppöinen ole, sillä maksettiin nukkumisesta autossa, eli pelkästä paikasta ja pääsystä vaatimattomaan suihku- ja vessarakennukseen, 21 euroa. Aika monessa maassa ja kaupungissa ollaan yövytty samalla hinnalla kokonaisessa asunnossa tai hotellissa.
Yö oli viileä, vain muutama aste plussalla, mutta aika hyvin meidän pienessä pakussa tuntuu tarkenevan. Pari kertaa pöhäytettiin lämpöä pienellä lämppärillä latausaseman virralla, ja kunnolliset täkit tietysti auttoivat myös. Sähköpaikka tosiaan olisi maksanut vielä reilusti lisää. Aamulla herättiin kauniiseen, aurinkoiseen ja nopeasti lämpenevään keliin, ja pyrähdettiin lenkille ylös kohti laskettelukeskusta, nättejä maisemia ihaillen. Unkarissa meidän kohde tosiaan oli aina ihana Budapest, jossa vietettiin kaikkiaan pari viikkoa, siitä lisää seuraavassa postauksessa!
Onko Krakova sinulle tuttu reissukohde, tai oletko tehnyt road tripin pitkin Via Balticaa? Jaa kokemuksia ja ajatuksia kommenteissa!
Menittepä nopeasti Baltian läpi. Ymmärsin kiireen syyn kyllä. Tuli vain heti mieleen, että meiltä ei onnistuisi, vaikka olisi mikä syy. Ajettiin viimeksi 2018, matkalla Montenegroon, ja vaikka ei paljon edes viipyilty, neljässä paikassa yövyttiin ennen Unkaria. Me ajoimme silloin aika itäistä Puolaa, esim. Hajnowkan kansallispuisto on ihan Valko-Venäjän rajalla, eivätkä Grabarka, Lublin ja Rzesovkaan kaukana ole. Nyt en varmaan valitsisi niitä reitille. Krakovasta jaan ihan samat mielikuvasi. Omasta käynnistämme on niin paljon aikaa, että kuvat eivät enää ole mielessä. Auschwitz ja ja Wieliczka käytiin myös, ja se kyllä kannatti. Tuo seutu sisältää kyllä niin paljon mielenkiintoisia paikkoja, että pitäisi varmaan käydä uudelleen. Aila
Joo tällä kertaa käytännössä vain ajettiin läpi Baltian, mutta jospa seuraavalla kerralla sitten taas ehdittäisiin tutustumaan uusiin kolkkiin noissa maissa. Białowiezan metsä Hajnowkassa oli muuten meilläkin alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta tuo Valko-Venäjän rajalla oleva alue jätettiin alkukevään maailmantilanteessa pois reitiltä. Eikä kyllä oltaisi oikein sinne ehdittykään, kun otettiin tuo Budapestin koiranhoitopaikka vastaan ja aikataulu kiristyi. Mutta josko joku kaunis päivä vielä sinnekin.
Krakova ei valitettavasti ole vielä tuttu, korona peruuutti reissumme muutama vuosi sitten emmekä sen jälkeen ole vieläkään sinne asti ehtineet. Tatravuoret patikointireissuineen kiinnostaisivat Krakovasta käsin, sieltä on kätevä kulkea Zakopaneen. Toki monet paikat ovat siellä varsin pitkälle vuotta kiinni ja aukeavat vasta, kun turisteja alkaa olemaan turhan paljon (samoin kuin Krakovassa siihen aikaan). Toki Slovakiankin puoleiset Tatravuoret kiinnostaisivat myös.
Krakova ja Tatra-vuoret on loistava yhdistelmä! Edellisellä reissulla Krakovaan silloin kauan sitten mekin käytiin myös Zakopanessa, ja maisemat olivat todella ihastuttavia. Silloin ei ehditty patikoimaan, mutta sitten myöhemmin on käyty Tatran reiteillä Slovakian puolella, sitäkin voi suositella.
Oon pyöräillyt Baltian maiden läpi, mutta silloin en mennyt Via Balticaa, vaan kuljin suurimmaksi osaksi maiden itäosissa. Virossa olen jonkun pätkän vetänyt myös Via Balticaa, mutta pyörällä on kivempaa mennä vähän rauhallisempia reittejä. Sen sijaan bussilla oon kyllä mennyt Baltian maiden läpi Puolaan, ja se oli kyllä hyvä reissu sekin. Krakova on vielä käymättä, mutta eiköhän sitä jonain päivänä vielä sinnekin kerkeä 🙂
Via Baltica tosiaan varmasti on turhan iso ja rauhaton tie pyöräilyyn, minäkin valitsisin pyörällä huomattavasti pienempiä reittejä. Nuo itäosat Virosta ja Latviasta on meillä vielä todella heikolla kiertämisellä, ja Liettuankin osalta nähtävää on vielä paljon sekä idässä että lännessä meren rannan tuntumassa.
Olen tehnyt Krakovaan joulutorimatkan ja siitä lähtien miettinyt, että pitäisi palata kaupunkiin kesällä. Suolakaivoksetkin on vielä näkemättä ja niitä tosiaan kehutaan niin paljon, että täytynee tutustua paikkaan seuraavalla Krakovan reissulla. Auschwitzissa käytiin ja se jätti lähtemättömän jäljen sydämeen. Kokemus oli vaikea pukea sanoiksi, mutta sain lopulta kirjoitettua keskitysleiristä yhden kehutuimmista teksteistäni: https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2017/03/21/auschwitz-birkenau-keskitysleirin-kauhut/
Auschwitz-kokemusta on todellakin vaikea kuvailla, se on jotain sellasta mikä pitää kokea itse, kaikessa kamaluudessaan. Krakova on varmasti varsin hurmaava myös joulun aikaan, mutta silti valitsisin mieluiten jonkin kesäkuukausista vierailuun siellä.
Kiintoisa juttu! Krakova on vielä käymättä, vaikka ollaan parikin kertaa sitä jo suunniteltu Suomessa asuessa. Täytyy tunnustaa, että itse en ole käynyt edes Puolassa. Pakko se erhe on jossain vaiheessa korjata.
Puolaan on vaikea olla ihastumatta, sieltä löytyy todella monenlaisia kohteita ja hintataso on hyvin maltillinen. Meillä on varmaan seuraavalla kerralla, kun Puolan läpi taas joskus kuljetaan, ohjelmassa enemmän luontokohteita, vaikka toki käymättömiä kaupunkejakin (ja panimoita) edelleen löytyy.
Hei Anne
Olen tässä kesäkuun alussa menossa just Puolan
Vimeksi käynyt siellä noin 15v sitte
Mitä suosittelisit nähdä siitä maasta nykypäivänä
Myös ruoka ja juoma kulttuuri kiinoista
Moikka, Puolasta suurena maana löytyy tosi monenlaista nähtävää, joten suosituksetkin tietty vähän riippuu siitä, minkälaisista jutuista ylipäätään olet kiinnostunut ja missä osassa maata liikut. Krakova on todella monen suosikkikaupunki ja me pidettiin paljon myös esimerkiksi Varsovasta ja Poznanista. Pohjoisrannikko esimerkiksi Gdanskin ympäristössä on kesällä tosi kaunista seutua, ja jos taas tykkäät vuoristomaisemista, niin Tatra-vuoret etelässä kannattaa ottaa listalle. Esimerkiksi suosittu Zakopanen vuoristokylä on helppo paikka lähteä patikkareiteille. Puolalaisia pienpanimo-oluita kannattaa ehdottomasti maistella!
Alkaa kyllä minullakin olla se 10 vuotta täynnä Krakovan-vierailusta, mutta tuttuja paikkoja näytti olevan. Kaikki nuo pakolliset nähtävyydet käytiin läpi, tosin menimme Krakowaan lentäen eikä autolla. Sen sijaan uusintavierailu Budapestiin voisi olla paikallaan.
En tiedä mitä alkavaa dementiaa tässä lienee, kun monet kaupunkikohteet, joissa on käynyt joskus 10+ vuotta sitten, on aika lailla huonosti muistissa. No, onpahan lisäsyitä käydä uudelleen samoissakin paikoissa. Budapest oli taas kerran aivan ihana, postaus sieltä on tulossa pian!
Meidän tuttu asuu Krakovassa, niin saatiin viettää ihana päivä siellä paikallisoppaan kanssa. Se on kyllä tosi kaunis kaupunki ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Teimme vähän eri muotoisen road tripin, jolle sisältyi vierailu Tatra-vuorilla. Oli kyllä hieno kokemus käydä siellä Lomnický štítin huipulla, 2634 metrin korkeudessa.
Budapest odottaa vielä meitä. Ei jaksettu viime reissulla ajaa sinne saakka 🙂
Mahtava juttu, paikallisen kaverin kanssa kaupungeista saa aina irti enemmän ja erilaisia kulmia kuin itsekseen kiertelemällä. Ja Tatra-vuoret todellakin tarjoilee upeita maisemia! Mekin taidettiin kiivetä tuon saman Lomnický ští vuoren huipulle muutama vuosi sitten kun tehtiin parin päivän patikkareissu Slovenian puolella.
Pienet tiet ovat paljon kivempia kuin motarit. Niiden varrelta löytyy usein ja yllättäen mielenkiintoisia paikkoja, joita ei ole osannut etsiä.
Täysin samaa mieltä! Jos ei ole kiire, niin ehdottomasti välttelemme motareita.
Selvästikin ajamalla näkee paljon … jotenkin vaan ei (enää?) tunnu jaksavan satoja kilometrejä päivässä, joten mieluummin lennämme kohteeseen ja sitten siellä tarvittaessa vuokraamme auton. Mutta tätä nykyä lentäminenkin on vaikuttanut olevan yhtä kaaosta, joten ehkä tuossakin on puolensa!
Lentomatkailu tuntuu todella olevan nyt melkoisessa kaaoksessa, ja täytyy olla ihan tyytyväinen että lähiaikoina ei ole lentoja suunnitelmissa. Mekään ei yleensä ajeta noin pitkiä matkoja noin nopeasti, vaan tarkoitus olisi nimenomaan nauttia hitaasta matkanteost, nyt kun aikaakin siihen tavallaan on rajattomasti. Joskus sitä näköjään kuitenkin edelleen onnistuu rakentamaan itselleen sellaiset aikataulut, että tulee kiire.
Hei
Ensi kesänä on tiedossa 3vko autoloma EU:ssa
-Pasi
Kiva kuulla! Mihin päin suuntaat?
Mennään via Baltikka ensin eli Viro, Latvia ja Liettua
Sitte Pari paikka Puolassa josta kohti Brno ja siitä sitte yli Itävaltan Wienin
Sen jälkeen jatkamme Bratislavan ja Slovakkian itäpuolelle Kosicen.
Sen jälkeen Unkarin ja tutustutaan Unkarin muutaman ison viininviljely aluesen, sen jälken jatketaan Unkarin etellä puolelle Pècsin. Jossa tarkistetaan että mistä mennään kroatian ja tarkoitus olla jonkun ajaan Pohjois Kroatiassa joka on meidän käänne piste ja tavoite mennä Pulan jos sää suosi. Sieltä sitte Slovenijan ja Pohjois Italian. Siellä tarkistetaan tilanne että tullankos solujen ja Tirolin kautta (jos sää suosi) tai kierreteänkö Ranskan kautta, via Saksa – Hollanti – Tanskaa ja Ruotsin kautta Suomen 🙂
Mutta yksi kysymys, tässä kun ei ole tullut tehtyä tätä itäpuolen kiertoa pitkän aikaan niin miten vinjettien ostaminen netin kautta, kuinka paljon siihen kannatta varata aikaa ennen lähtöä ?
Yst terv Pasi
Hei Pasi! Varmaan olet tämän lukenutkin mut laitan vielä https://elamaanomadina.fi/tienkayttomaksut-ja-ymparistotarrat/
Yleisesti ottaen uskaltaisin sanoa että netistä ostettuna vignette ei kauaa kestä. Yleensä ovat hyvin tehtyjä sivustoja jopa mobiililla. Ne voi siis ostaa minuutteja ennen kun ylittää rajan.
Kiitos kommentista!
Toni