Elämää nomadina

Nomadismi ja korona

Haluatko saada tiedon uusista jutuista ja artikkeleista? Liity tilaajaksi!
Jaa kavereillekin jos tykkäsit

18 kommenttia “Nomadismi ja korona

  1. Tuosta viisumin umpeutumisesta… Itse olisin ajatellut, että piipahdus rajan toisella puolella ja sitten uuden hakeminen olisi yleensä helppo ratkaisu, mutta ehkei se ihan kaikkialla onnistu.

    Itse olisin nyt korona-aikana pystynyt helpohkosti työskentelemään paikkariippumattomasti, mutta puolison osalta tilanne on valitettavasti toinen, ja tulee olemaan jatkossakin. Omalta osaltani koronatilanteen normalisoiduttua minulla todennäköisesti on mahdollisuus työskennellä enemmän paikkariippumattomasti kuin ennen koronaa, mutta ei kuitenkaan täysin. Pysyvä oleskelu ulkomailla ei siis itsellenikään tule myöhemminkään kyseeseen, vaikka ajatus kyllä kiehtookin.

    1. Viisumihypyt naapurimaahan tosiaan varmasti on se yleisin tapa jatkaa oleskeluoikeutta, mutta koronan vuoksi rajojen ylittäminen on ollut monessa maassa mahdotonta, ja osa tosiaan on sen vuoksi jatkanut viisumeiden voimassaoloa normaalia pidempään.

      Voisin kuvitella että monella on etätöiden suhteen hyvin samantyyppinen tilanne kuin sinulla, siis niin että on aiempaa enemmän vapautta tehdä töitä myös kotoa, tai vaikka sitten mökiltä, mutta täysin paikkariippumaton työskentely ei ole mahdollista. Ja on varmasti paljon yrityksiä, jotka sallivat etätyöt kotikonttorilta, mutta ulkomailta työskenteleminen voisi aiheuttaa mm. juridisia ongelmia.

  2. Mielenkiintoista kuulla, että myös nomadien sisäpiirissä tätä samaa paheksunnan kulttuuria. Toki siinäkin porukassa normaalia tunne-elämää ja pelko ohjaa aina osan toimintaa. Ja tässä kriisissä on kyse isommasta pelosta, kuolemanpelosta.

    1. Keskustelupalstat ja uutisten kommenttiosiot aiheuttavat tässä maailman ajassa vielä normaalia enemmän silmienpyörittelyä. Tiedä sitten helpottaako toisten ihmisten valintojen moralisointi kovastikin pahimpien paheksujien omaa oloa, mutta melko värikkäitä avautumisia näistä matkustusasioistakin näkee, ja tosiaan, myös nomadien (tai sellaisiksi haluavien) keskuudessa.

  3. On kyllä mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon tämä tilanne vaikuttaa pysyvästi esimerkiksi juuri etätöihin. Itse olen kesästä 2019 lähtien tehnyt aina välillä hommia etänä, mutta meillä rajoittaa vielä se että pitää olla suht järkevän matkan päässä toimistolta eli ihan ulkomaille asti tai Suomessakaan kauas konttorilta ei pääse lähtemään.
    Uskon, että jatkossa kuitenkin vähintäänkin tämä kotona etäily jää pysyväksi toimintamalliksi monissa yrityksissä.

    Kovasti olen koettanut miettiä uskaltaisiko ensi vuonna taas matkustaa, aika näyttää.

    1. Jep, jonkinlaisessa murrosvaiheessa tässä varmasti ollaan, aika näyttää. Itsekin aiemmassa työpaikassa Suomessa tein melko usein yksittäisiä etäpäiviä, ja joskus jopa sain sovittua esimiehen kanssa että tein pari päivää ulkomailta käsin jonkin lomareissun yhteydessä, mutta pääsääntöisesti kuitenkin edellytettiin konttorilla olemista. Nyt korona-aikaan entiset kollegat siellä on tehneet pelkästään etätöitä, ja varmaankin niiden osuus jää myös pysyvämmin suuremmaksi. Toisaalta moni varmasti kaipaa jo takaisin työyhteisöön ja pois kotitoimistolta.

  4. Itse toivon, että paikkariippumaton työ tästä yleistyisi ja normalisoituisi. Se olisi helpotus diginomadien lisäksi myös monille muille: esimerkiksi Lontoon kaltaisissa suurkaupungeissa matkustaminen toimistolle ja takaisin vie helposti pari kolme tuntia joka päivä, joten kotoa työskentely säästäisi viikossa helposti kokonaisen työpäivän verran aikaa.

    1. Tuokin on niin totta, että monella menee työmatkoihin todella paljon aikaa, jonka voisi käyttää tehokkaammin ja saada ikään kuin lisätunteja päivään. Jonkinlainen hybridi-malli varmasti sopisi monelle, siis niin, että tekisi osan päivistä kotoa ja osan konttorilta.

  5. Nyt olen ollut 9 kuukautta lähi-diginomanina eli käytännössä kotoa tehnyt töitä, ja alun säätämisen jälkeen tämä alkaa jo olemaan uusi-normaali. Jäänyt tunnin puolestoista ajomatkat pois päivittäin. Ulkomailta käsin tehtävät työt ehkäpä onnistuisivat vielä ETA-alueelta käsin, muuten ei oikein GDPR juttujen vuoksi. Samoin aikavyöheke pitäisi olla järkevä Suomeen nähden koska asiakaskokouksia on aika paljon. Vaimot työt tosin estävät lähtemästä yhtikäs mihinkään kun niitä hommia ei voi etänä tehdä, tai sitten pitäisi vaan hankkia jotain vastaavaa ulkomailta mutta tällöin nousee kielikysymykset yms eteen.
    Se mikä tässä pakko-etäilyssä on hyvä että jää jatkossa kaikki turhat ulkomaan komennukset pois – vaikka niin pidänkin matkailusta , niin työmatkoista en sitten mitenkään, ne kun ovat yleensä hotelli-kuoleman ja toimiston-uupumuksen välimaastoa varsinkin jos Intiassa viikon tai kahden keikka niin siinä sitä tekee oikeasti 12 tunnin työpäiviä ja lopun aikaa hotellilla toipumista. Tähän päälle vielä useamman vaihdon lennot ja jäkittäminen lentoasemilla.

    1. Ah, ulkomaan työmatkat, niitä en hoksannutkaan artikkelissa mainita. Ihan varmasti ns. turhat reissut tulee vähenemään nyt kun kaikki tapaamiset ja palaverit on jouduttu hoitamaan etänä. Itse myönnän että aikoinaan olin kevyesti kateellinen työkavereille, jotka pääsivät työmatkoille – kunnes sitten olin itse samassa porukassa. Kummasti alkoi hohto katoamaan juuri noiden pitkien päivien ja lentojen, aikataulujen ja väsymyksen vuoksi.

  6. Omalta osaltani varsinaiset työt ovat jo taaksejäänyttä aikaa – itse asiassa hyppäsin pois ns. oravanpyörästä jo joitakin vuosia ennen eläkeikää omien säästöjen turvin ja juuri tänä vuonna olen ollut todella tyytyväinen ratkaisuuni, sillä se mahdollisti reippaan maailmankiertämisen viimeksi kuluneina vuosina sen sijaan, että olisin jäänyt eläkkeelle epäsopivasti juuri koronasulkujen alla.
    En paheksu muiden matkailua, mutta melkein riskiryhmäläisenä ja riskiryhmäläisen puolisona uskon toistaiseksi oikeastaan vaan Suomen tehohoitoon, jos sellaiselle tulisi tarvetta, joten lähdemme maailmalle vasta kun perheessä ainakin toinen on rokotettu.

    1. Mahtavaa että irtiotto onnistui jo ennen eläkeikää! Moni haluaa jatkaa töissä mahdollisimman pitkään, ja siihenhän myös eläkejärjestelmä osaltaan kannustaa, mutta pidempien matkojen tai aktiivisemman matkustamisen lykkääminen eläkeikään saattaa sitten tarkoittaa, ettei enää pystykään lähtemään, siis muistakin syistä kuin koronan takia.

  7. Mielenkiintoista luettavaa, kiva lukea sitten seuraava jatko-osa tästä! 🙂 Uskon kans, et etätyöt on tullut jäädäkseen myös ihan yrityksen kulujen kannalta, monella kun on konttorit tyhjillään, vuokrat juoksee yms muut kulut. Mutta paljon oon kans kuullut, et monella alkaa nämä etätyöt jo riittämään ja kaipaa jo takaisin työpaikalle, työyhteisöön ja pääsis kotoa pois. Etätyöt kun tarkoittaa samalla sitä, että kotona ollaan ihan aamusta iltaan, joka päivä. Kyllähän aina sillon tällöin olis kiva käydä näkemässä työkavereita. Täälläkin on työmatkat vähentyny tunnilla per päivä, paitsi että ollaan lasta viety kuitenkin päiväkotiin, joten se niistä aika säästöistä 😀 Omalla kohdalla epäilen työnantajan kieltävän ulkomailla työskentelyn, kotimaassa mökillä / muualla työskentely on ok.

    1. Kiitos, kiva kuulla! Tuo on niin totta, että kotona tehtävät etätyöt voi alkaa pidemmän päälle ahdistamaan, erityisesti jos ei ole erillistä työhuonetta, jossa voi ikään kuin käydä töissä ja sulkea oven työpäivän jälkeen. Meillä on “toimisto” yleensä aina kulloisenkin asunnon ruokapöydällä, mikä helposti johtaa siihen että niin aamukahvit kuin lounaat nautitaan läppäri naaman edessä ja muutenkin tauot jää pitämättä, mikä ei tietenkään ole kovin terveellistä. Nyt vielä lockdown-viikot oltiin normaaliakin enemmän sisällä, ja alkoi kyllä kaipaamaan muita ihmiskontakteja ja edes jonkinlaista sosiaalista elämää.

  8. Minäkin olen mielenkiinnolla seurannut missä tuntemani diginomadit viilettävät. Meksiko tosiaan tuntuu olevan suosittu kuten se on toki ennenkin ollut diginomadien keskuudessa. Me putosimme juuri tuohon kategoriaan; kotoa töitä tekevät. Eli meillä on ollut myös mahdollisuus vaihtaa maisemaa. Nyt haaveilemme vielä Suomeen tulosta kunhan siellä vähän koronatilanne tasaantuu. Ei matkailun takia, vaan isovanhempien huonon terveydentilan vuoksi. Mutta kyllähän se helpottaa kun työt voi tehdä sieltä käsin ja myös lapsi voi käydä koulua sieltä tänne Kaliforniaan.

    Mielenkiintoinen tuo diginomadeille kehitetty viisumi. En ole koskaan kuullut. Missä maissa sellaisia on ollut?Hyvä, että heille on annettu mahdollisuus jäädä.

    1. Digital nomad / remote worker -viisumeita on itse asiassa jo yllättävän monessa maassa, ja lisää on valmistelussa. Esimerkiksi Thaimaa suunnittelee uudistavansa Smart Visa -viisumia niin, että se sallisi peräti neljän vuoden oleskelun tietyt ehdot täyttäville, ulkomaalaiselle yritykselle työskenteleville. Euroopassa digital nomad viisumeita myönnetään jo esimerkiksi Virossa, ja vastaavanlainen viisumi on kehitteillä Kroatiassa. Costa Rica myöntää kahden vuoden viisumeita yrittäjille, ja Barbados vuoden viisumeita etätyöntekijöille, näin esimerkkeinä. Useissa maissa viisumin saamiseen vaaditaan todisteet “riittävästä toimeentulosta”, joka esimerkiksi Barbadoksella tarkoittaa 50 000 dollarin vuosituloja, mikä tietysti rajaa kohderyhmää melkoisesti. Costa Ricassa riittää 2500 dollarin kuukausitulot tai 60 000 dollarin talletus paikalliseen pankkiin. Näistä viisumeista ja viisumihankkeista itse asiassa riittäisi asiaa ihan oman postaukseensa 🙂

      Nuo jatketut turistiviisumit on sitten taas asia erikseen, niitä on joissain maissa myönnetty nyt poikkeusoloissa matkustusrajoitusten vuoksi. Esimerkiksi Thaimaassa keväällä olleet saivat automaattisen jatkoajan (maaliskuun 26. jälkeen päätyneille) turistiviisumille aina syyskuun 26. päivä saakka.

  9. En ole nomadi, mutta reissaaminen on mullekin elinehto – kovin on ollut haastavaa tämä pakollinen paikallaan pysyminen ja maailman pysähtyminen. Muiden matkustaminen ei mulle kuulu, jokainen tehköön mitä parhaaksi kokee. Toki tässä ikävässä kaikkia koskettavasta tilanteessa muidenkin paras kannattaa pitää mielessä. Ikävä kauas pois on kova, mutta omalla tavallaan jännittävä kokemus tää f%^&🤬*kg koronakin.

    1. Onhan tämä ollut ihan hullua aikaa, jonka päättymistä ei edelleenkään näy. Jotenkin huvittaa näin jälkeenpäin, kun keväällä niin luottavaisesti ajatteli, että kyllä tämä tästä syksyyn mennessä normalisoituu… Me onneksi ollaan autolla liikenteessä, niin periaatteessa pystyy matkustusrajoitusten puitteissa liikkumaan Euroopassa hyvinkin koronaturvallisesti, mutta kyllä siinäkin se matkustamisen hohto sitten katoaa jos ei voi oikein missään pysähdellä.

Herättikö tämä juttu ajatuksia? Jätä kommentti ja osallistu keskusteluun!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


Tilaa ilmoitukset!
Tilaa ilmoitukset sähköpostiisi ja pysy mukana nomadielämän pyörteissä!
Lähetämme sinulle viestin aina, kun uusi juttu tai artikkeli julkaistaan.