Marraskuu 2018: Seikkailu Kaukasuksella – Azerbaidzhan
Armenian reissun jälkeen käväistiin jälleen muutama päivä Georgian Batumissa ja hampaan hoito jatkui. Juurihoidon jälkeen oli taas pari viikkoa aikaa ennen seuraavia operaatioita, joten päästiin uudestaan tien päälle, ja suunnattiin viimein Azerbaidzhaniin. Siirtymä tehtiin taas maata pitkin, ensin yöjunalla (jossa tosin oli vain istumapaikkoja) Tbilisiin ja sieltä pikkubusseilla läpi ruskaisen Kakhetin maakunnan Azerbaidzhanin rajalle, ja edelleen Shekin kaupunkiin. Rajalla meitä tervehdittiin varsin ystävällisesti kätellen, vaikka passeista löytyikin Armenian leimat. Vakuutettiin tullimiehille, ettei oltu ostettu Armeniasta mitään (Azerbaidzhaniin ei saisi tuoda mitään Armeniassa valmistettua), eikä käyty Vuoristo-Karabahissa. Viisumit Azerbaidzhaniin muuten sai näppärästi sähköisellä hakemuksella etukäteen.
Azerbaidzhan ei varmaan ole kovin monelle ihan ensimmäisenä mielessä lomakohdetta valitessa, mutta ensivaikutelma maasta oli todella hyvä. Ihmiset oli erittäin vieraanvaraisia ja ystävällisiä, ja kaupan myyjistä lähtien kaikki toivotteli meidät tervetulleeksi Shekiin. Hintataso maassa on erittäin maltillinen ja maisemat hienoja, ainakin pohjoisessa Kaukasus-vuorten juurella. Eroja Georgiaan oli havaittavissa heti kun rajan yli päästiin, vaikka maisemat ei juuri muuttuneetkaan. Azerbaidzhanissa on ihan jäätävän paljon Ladoja, siis niitä sellaisia vanhoja koppimallisia neuvostoaikaan valmistettuja. Varmasti puolet kaikista autoista, ja ainakin Shekissa jopa melkein kaikki taksit! Jotenkin tosi sympaattinen näky, ja muutenkin Azerbaidzhanin pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla näyttää vähän siltä, kuin olisi palannut ajassa ihan reippaasti taaksepäin.
Yllättävän hurmaava Sheki
Shekista, jota myös Shakiksi kutsutaan, löytyi ihan mahtava hostelli, jossa oma suuri huone maksoi alle 6 euroa ja dormipaikat vielä vähemmän. Samaan rahaan tarjottiin vielä ruokaa ja juomaakin, joten paikka oli käytännössä ihan ilmainen. Paikan isäntä istutti joka ilta vieraat saman pöydän ääreen, ja tarjosi ihan sairaan vahvaa pontikkaa ja milloin mitäkin paikallisruokia. Isännän mukaan ihmisten, jotka nukkuvat saman katon alla, pitää tuntea toisensa. Johan siinä tosiaan snapseja nieleskellessä pääsi ihan kivuttomasti juttuun kaikkien kanssa. Tämä vanhempi herrasmies harrasteli tätä majoitushommaa ihan hyvää hyvyyttään, ja kertoi kysyttäessä omistavansa Bakussa pari ravintolaa ja muitakin bisneksiä, joten pikkurahasta ei varsinaisesti tainnut olla puutetta.
Shekista ja ympäristöstä löytyi yllättävän paljon myös nähtävyyksiä, linnoituksista palatseihin ja museoihin. Myös paikallinen rakennustyyli on kaunista katseltavaa. Azerbaidzhanhan on muslimimaa, mutta siellä on myös vahva perinne kristinuskolla, ja sen myötä paljon hienoja kirkkorakennuksia. Shekista patikoitiin naapurikylään ja sieltä vanhoille linnanraunioille. Hienoa ruskaa ja lumihuippuja horisontissa, mutta myös jotain sotilaspartioita, jotka tivasivat, mihin mennään ja onko kameraa mukana… Jäi vähän epäselväksi että mitä siellä oikein touhutaan, liekö jotain tekemistä sen kanssa että Venäjän rajalle on tuolta vain kymmenisen kilometriä. Lisää Shekista ja ympäristöstä löytyy FinnsAway -blogin puolelta.
Loistelias, ristiriitainen Baku
Shekista jatkettiin matkaa Azerbaidzhanin pääkaupunkiin Bakuun, joka oli varsin mielenkiintoinen tuttavuus, ensivaikutelmaltaan hyvin moderni ja siisti. Bakun arkkitehtuuri on hämmentävä sekoitus vanhaa ja uutta, historiallisia rakennuksia ja toinen toistaan hulppeampia pilvenpiirtäjiä, tunnetuimpana niistä kolmen tornin Flaming Towers. Bakuhan on Azerbaidzhanin öljyteollisuuden keskus, ja kaupunkikuvasta todellakin huomaa, että varallisuutta on. Toki kovin kauas keskustasta ei tarvitse mennä törmätäkseen toiseen todellisuuteen, äärimmäiseen köyhyyteen ja pahasti ränsistyneisiin rakennuksiin, jopa hökkelikyliin. Turisteille kenties kiehtovin osa Bakua on UNESCO-listattu vanha kaupunki, joka on kyllä upea, tosin hieman kliiniseksi siloteltu. Lisää myös Bakusta englanniksi FinnsAway-blogissa.
Insinöörinäkökulmasta oli todella mielenkiintoista tutustua Bakun White City -hankkeeseen. Kyseessä on siis käytännössä ihan keskustan vieressä rannassa sijaitseva jättimäinen alue, joka on ollut yli sata vuotta öljyteollisuuden käytössä. Hankkeen tavoite on muuttaa tämä “Black City” puhtaaksi, uudeksi business- ja asuinalueeksi. Hommat oli aloitettu repimällä kaikki entinen alas ja massiivisella saastuneitten maitten puhdistamisella. Rantabulevardi puistoineen oli marraskuussa 2018 jo valmis, ja joku uusi pilvenpiirtäjäkin rakennettu, mutta suurelta osin alue oli täysin tyhjä. Nähtäväksi jää kuinka monta vuotta ottaa, että kokonaan uusi kaupunginosa on valmis.
Kolme kuukautta Kaukasuksella – kustannukset
Bakusta palattiin vielä kertaalleen Georgian Batumiin. Azerbaidzhanissa muuten oli niin edullista, että Batumissa kaupassa käyminen tuntui yhtäkkiä kalliilta, vaikka hintataso myös Georgiassa on todella maltillinen. Tehtiin Kaukasuksen reissusta kustannusyhteenveto, jonka mukaan käytettiin kolmen kuukauden aikana yhteensä reilu 2500 euroa rahaa, siis ihan kaikkeen majoituksista matkakuluihin (poislukien lennot, jotka tarjosi airBaltic) ja viiniostoksista kuntosalimaksuihin. Tämä tekee alle 15 euroa per henkilö päivässä, eli todellakin ovat edullisia matkakohteita, ja pidempään asuessa kustannukset putoaisivat varmaan vielä tuostakin, nyt kun kuitenkin myös reissailtiin pitkin poikin ja syötiin aika paljon ulkona.
Kaikkineen seikkailu Kaukasuksella oli huikea kokemus, ja hyvin suurella todennäköisyydellä palataan noille seuduille uudelleen. Armeniaa haluttaisi kierrellä enemmän, nyt käytiin siis käytännössä vain Jerevanissa, ja Georgiaan voisi asettua hieman pidemmäksi aikaa elelemään nomadin arkea.
Oletko sinä jo käynyt Kaukasuksella? Tai minkälaisia mielikuvia Kaukasuksen maat herättävät? Jätä kommentti alle!
Kiva lukea matkakertomuksia suosikkikohteestani Kaukasuksesta. Kolme kuukautta tuolla alueella kuulostaa mahtavalta. Itse olen käynyt alueella kolmesti – noin viikko kerrallaan per maa. Georgia on näistä suosikkini, Bakun oli kuin Kaukasuksen Dubai ja Armeniassa oli kiva ajella autolla ympäriinsä ja nauttia Yerevanin iltaelämästä. Kun vierailin Armeniassa niin olin käynyt muutamaa kuukautta aiemmin Azerbaijanissa ja leimani passissa aiheutti aikamoisen shown Yerevanin lentokentällä, jossa isompaa “koppalakkia” eli upseeria alkoi kyselemään minulta huonolla englannilta tarkoitusperiä tulla Armeniaan ja mun vastaukset (pitkät englanninkieliset jaaritukset) herättivät vain enemmän epäluuloa. Hetken luulin jo että meidät (vaimo oli vieressä kopissa kuullusteluissa) käännytetään pois – mutta sitten vaihdoin taktiikkaa ja aloin esittämään vaan “tyhmää turistia”. Sana “Turist!” he ymmärsivät ja saimme passiin leimat. Georgiaan piti matkustaa kuukausi sitten kun maa oli vielä vihreällä listalla… no ei päästy.
Siis apua, aika kuumottavaa joutua tuolla tavalla kuulusteltavaksi… eikä kovin reilua, kun ei ole mitään virallista perustetta olemassa ettei saisi naapurimaassa vierailla. Mut joo, tyhmäksi turistiksi heittäytyminen oli siis ilmeisen fiksua!
heh, hauska yksityiskohta tuo ladojen suuri määrä. Yllättävänkin suurelta tuntuu kontrasti Bakun keskustan ja sitten muiden alueiden välillä. Kaikki ne kuvat, mitä Azerbaidzanista olen nähnyt ovat nimenomaan tuosta Bakun modernista keskustasta tai joistain luontokohteista. Oliko muuten Shekissa ja Bakussa hintatasoissa suurta eroa? Kaiken kaikkiaan edullisesti tuolla näköjään matkustaa, 2500 euroa 3kk aikana on todella vähän.
Kontrasti todella oli suuri, ja itsekin olin nähnyt aiemmin kuvia oikeastaan vain Bakusta ja turistikohteista sen läheisyydessä. Vuorilla kylät on köyhiä mutta maisemat kauniita, kasvillisuuskin tietysti ihan erilaista kuin lähinnä aavikon ympäröimässä Bakussa. Hintatasossa varmasti on jonkin verran eroa, mutta toisaalta majoituttiin hostellissa ihan Bakun ytimessä alle 7 euron huoneessa. Ehkä siis enemmän menee niin, että Bakusta kyllä varmasti saa kaikkea kallista, mitä muualla maassa ei ole saatavilla, mutta siellä voi elää myös edullisesti. Esimerkkinä eräskin pieni kulmakauppa Bakussa, jossa myytiin jotain luksuspunaviiniä, hintaa oli monta sataa euroa. Sellaisia rahoja ei taida keskiverto azerbaidzhanilaiset koskaan pidellä käsissään.
Ihana lukea vanhan hyvän ajan kuulumisia, mieli lepää. On raskasta lukea näitä voisiko haaveilla juttuja nykyarjesta.
Ihana kommentti 🙂 Ja siis joo, tämä reissupäiväkirjan koostaminen vanhoista seikkailuista on tässä ajanhetkessä oikeastaan melko terapeuttista, parempi jättää suuremmat matkahaaveet ja suunnittelut siihen aikaan kun ollaan taas edes jokseenkin normaalissa maailmantilanteessa.
Mielenkiintoinen kohde ja onpa halpaa! 🙂
Kaukasuksen maat on kyllä todella kiehtovia ja monipuolisia, ja reissata voi tosi pienellä budjetilla jos niin haluaa.
Shekistä tulee mieleen mukavia muistoja vaikka olimmekin siellä vain yhden yön. Ihmiset olivat ystävällisiä ja hieman myös uteliaita. Mukava pikkukaupunki verrattuna Bakuun josta löytyivät kaikki ökyrakennukset. Pääsisipä taas Kaukasiaan.
Baku tosiaan tuntui jokseenkin “kylmältä” Shekin jälkeen, ero niiden välillä on monessa mielessä ihan valtava. Shekissakin turistien määrä on kasvanut, mutta paikalliset suhtautuivat vierailijoihin sellaisella uteliaalla ja ystävällisellä mielenkiinnolla. Monet taitavat käydä vain bussireissulla Bakusta tutustumassa Khanin palatseihin.
Baku yllätti kyllä, keskustassa ainakin, vauraudellaan. Öljyraha näkyi kauppakatujen putiikki-, ravintola- ja kahvilatarjonnassa – ei oikeastaan olisi uskonut olevansa jossain Itä-Euroopan maassa!
Heydar Aliyevin kulttuurikeskus oli niin arkkitehtuuriltaan kuin sisällöltään upea ja pienellä risteilyllä Kaspianmerellä näki kivasti kaupungin siluetin.
Totta, Bakun keskusta on paikoin todella loistelias ja vauraus todellakin näkyy. Kuilu keskustan ja laitakaupungin katujen välillä on suunnattoman suuri.
Oltais päästy kaverin kanssa hostellitutun kyydillä (syksy 2017) Shekiin, jota kehuttiin paljon. Oltiin jo kuitenkin ostettu liput yöjunaan Tbilisin eikä haluttu muuttaa suunnitelmia, joten Sheki jäi. Vaikuttaa kuvissa upealta.
Sheki oli kyllä kiva, ja nostanut suosiotaan matkakohteena. Meitä olisi kiinnostanut lisäksi vielä pienemmät Kaukasuksen vuoristokylät maan koillisosissa, mutta sinne asti ei tällä reissulla ehditty.