Elämää nomadina

Heinäkuu 2019 osa 1: Andorra, vaelluksia Pyreneillä, Pamplona ja Baskimaa

Heinäkuu vietettiin kokonaan tien päällä, kesäkuussa alkaneen Euroopan road tripin merkeissä. Tässä päiväkirjan osassa seikkaillaan Pyreneiden vuoristossa sekä Espanjan puolella että pienessä Andorrassa, ja matkataan vuorilta San Ferminiä juhlineen Pamplonan kautta vehreään Baskimaahaan.

Vuoristomaisemissa on tällaiselle tasamaiden kasvatille jotain erityistä lumoa. Missä ikinä matkataankin, mukaan mahtuu usein tutustuminen vuoristoseutuihin, ja myös patikointiretket jos vain mahdollista. Pyreneiden vuoristo oli meille kuitenkin kesällä 2019 vielä ihan uusi tuttavuus, ja hieno sellainen. Ranskan ja Espanjan välissä kulkeva vuoristo on pituudeltaan yli 400 kilometriä, ja sen korkein huippu ylittää 3400 metriä. Ihan samoista korkeuksista ei siis puhuta kuin Alpeilla, mutta kyllä Pyreneiltäkin löytyy lumihuippuja pitkälle kesään, ja jopa jäätiköitä. Automatkailun ja maisemien ihailun lisäksi meidän reissuohjelmaan vuoristossa sisältyi patikointia ja polkujuoksua vuoristoreiteillä.

Valles Occidentales Natural Park, Aragon, Spain | Elämää Nomadina
Pyreneillä on luonnonpuistoja mistä valita, kuten Valles Occidentales

Vuoristolaaksojen Andorra

Aloitettiin korkeanpaikanleirit Andorrasta, pikkuvaltiosta joka sijaitsee kokonaisuudessaan Pyreneiden vuoristossa. Andorra on kaunis maa, jossa kylät ja kaupungit sijaitsee kapeissa jokilaaksoissa, ja tasaista pintaa saa hakea. Suurin osa vierailijoista tulee Andorraan kuitenkin ensisijaisesti shoppailemaan, kiitos matalan verotuksen. Ranskasta ja Espanjasta tullaan päiväreissuille Andorraan hamstraamaan muun muassa polttoainetta, alkoholia, tupakkaa, elektroniikkaa ja tekstiilejä. Ostosmatkat ruuhkauttavat päätiet ja pääkaupunki Andorra la Vellan erityisesti viikonloppuisin, ja kauppaa palveleva infra voi antaa maasta hieman luotaantyöntävän ensivaikutelman. Pääkaupungista ei kuitenkaan tarvitse kauaksi ajella, että pääsee upeisiin maisemiin ja luonnon rauhaan.

Sortenyn laakso, Andorra | Elämää Nomadina Blogi
Ihana Sortenyn laakso Andorrassa

Me valittiin Andorran patikkakohteeksi Sorteny Valley, luonnonpuisto, josta löytyy useampia korkeita vuoria ja kauniita laaksoja niiden välissä. Jätettiin auto infon parkkipaikalle, pakattiin kaikki tarvittava parin yön leiriytymiseen ja käveltiin autiotuvalle, jonka lähettyville nättiin pieneen saareen pystytettiin leiri. Seuraava päivä menikin sitten aamusta iltaan patikoinnin parissa, kun kunnianhimoisesti lähdettiin osin merkkaamattomiakin reittejä pitkin kiertämään 20 km pitkä ympyrä, joka muun muassa kulki kolmen noin 2900 metriä korkean huipun päältä ja Sortenyn laakson poikki. Olipa mahtavaa ja paikoin haastavaakin kiipeilyä, upeissa maisemissa! Räpsittiin matkan varrelta paljon kuvia, mutta todellista maiseman kauneutta on vaikea vangita kameralla.

Läpi Aragonin vuoristoisen pohjoisosan

Andorran jälkeen jatkettiin Espanjan puolen Pyreneiden seuraamista länteen, komean Val d’Aranin läpi Aragonin maakunnan puolelle, Torlan kylään, ihan Ordesa & Monte Perdidon kansallispuiston viereen. Matkan varrelle mahtui melkoisia mutkateitä, laskettelukeskuksia ja kanjoneita. Ordesan laaksossa vuorimaisemat oli ihan erilaisia kuin Andorrassa – pystysuoria kanjoninseiniä ja vesiputouksia muun muassa, erittäin kaunista sielläkin siis. Tehtiin pitkä polkujuoksulenkki lähinnä jokivarren patikkareittejä pitkin, ja haaveiltiin samalla pitkästä, muutaman päivän vuoristovaelluksesta ja kiipeämisestä Monte Perdidon huipulle. Säät oli kuitenkin tätä suunnitelmaa vastaan, sillä seuraavana yönä päälle hiipi melkoinen ukkonen, ja sää muuttui pilviseksi ja sateiseksi. No, ehkä seuraavalla kerralla sitten, joskus.

Ordesan ja Monte Perdidon kansallispuisto, Pyreneet, Aragon, Espanja | Elämää Nomadina Blogi
Ordesan laaksoa reunustaa huikeat seinämät

Viimeinen kohde Pyreneillä oli Anson syrjäinen jokilaakso Aragonin luoteisnurkassa, Valles Occidentales luonnonpuistossa. Tuotakin seudulta löytyy paljon viehättäviä, pieniä vuoristokyliä ja hienoja patikkareittejä laaksoissa ja vuorilla. Vaikka tietysti muitakin vierailijoita seudun leirintäalueilla oli, on nämä kulmat Espanjan mittapuulla hyvin hiljaisia. Myös Ansossa meillä lipsahti vähän urheilun puolelle, kun ensin tehtiin 22 km polkujuoksulenkki paikoin melkoisessa pusikossa ja jyrkässä rinteessä, ja seuraavana aamuna lähdettiin Anson laakson pohjoisosassa “pienelle palauttavalle kävelylenkille”, josta tulikin kolmen ja puolen tunnin patikka, sisälten tietysti kiipeämisen ylös vuorille. Urheiluhulluttelun ohessa käytiin ihastelemassa Anson kylän lisäksi läheisiä Echon ja Siresan vuoristokyliä.

Echon kylä, Pyreneet, Aragon, Espanja | Elämää Nomadina Blogi
Viehkeässä Echon kylässä Aragonin syrjäisessä pohjoisosassa

San Fermin Pamplonassa

Kun Pyreneillä ajellessa ja patikoidessa suunniteltiin road tripin seuraavia kohteita, hoksattiin, että matkan varrelle sattuvassa Navarron pääkaupungissa Pamplonassa oli juuri parhaillaan menossa San Fermin -festivaali. Tämä reilun viikon mittainen kaupunkijuhla on maailmankuulu erityisesti härkäjuoksustaan, siis siitä hulluudesta missä härkiä aamuisin juoksutetaan pitkin kaupungin katuja härkätaisteluareenalle, ja ihmiset juoksee seassa yrittäen pysytellä mahdollisimman lähellä, mutta sarvien ulottumattomissa. San Ferminissa on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin härkäjuoksusta, ja suurin osa festivaalin tapahtumista on erilaisia konsertteja, paraateja, urheilutapahtumia ja ilotulituksia, sekä tietysti ruokaa ja juomaa. Perinteisesti San Ferminin ajan pukeudutaan valkoisiin vaatteisiin ja punaisiin huiveihin, ja todellakin lähes kaikki, paikallisista ulkomaisiin turisteihin, näyttivät noudattavan tätä pukukoodia. Koko Pamplonan keskusta oli lauantaina päivällä täynnä juhlivaa kansaa, ja kadut siivottomassa kunnossa jo viikon kestäneen festaroinnin jäljiltä. Ei siis varsinaisesti ollut hyvä ajankohta nähtävyyksien kuvaamiseen, mutta juhlatunnelman aistimiseen kyllä. San Fermin varmasti toimisi kaupunkifestivaalina erinomaisesti ilman härkäjuoksuja ja -taisteluitakin, mutta kyseessä taitaa olla niin suosittu ja vahvan perinteikäs laji, että laajasta vastustuksesta huolimatta sen lopettaminen voi olla pitkässä kuusessa.

San Fermin Pamplona, Espanja | Elämää Nomadina Blogi
Juhlakansaa Pamplonassa San Ferminin aikaan

Lyhyt tutustuminen Baskimaahan

Pamplonasta jatkettiin kohti Atlantin rannikkoa ja Baskimaata, johon tosin jo Navarron alueenkin katsotaan kuuluvan. Baskimaa, tuo vehreiden kukkuloiden, kauniin rannikon ja omalaatuisen baskin kielen leimaama, osin itsehallinnollinen alue Espanjan pohjoisrannikolla oli juuri niin kaunista seutua kuin kuulopuheiden ja kuvien perusteella odotettiin. Vierailtiin Bilbaossa muutaman tunnin päiväretken verran, ja olisi siellä kauemminkin viihtynyt, sillä kaupunki oli jotenkin todella kiva. Kohtuu pieneen keskustaan mahtuu jos jonkinlaista arkkitehtuuria vanhan kaupungin kivikujilta moderniin Guggenheimiin. Me ei käyty tässä kuuluisassa museossa sisällä, mutta jo ulkopuolelta se on kyllä melkoinen kohde.

Kukkakoira Puppy vartioi Bilbaon Guggenheimia | Baskimaa, Espanja | Elämää Nomadina Blogi
Kukkakoira Puppy vartioi Guggenheimia

Toinen Baskimaan “must see” -kaupunki tuntuu olevan San Sebastian lähellä Ranskan rajaa. Kauniine rantoineen San Sebastian on houkutellut lomanviettäjiä kuninkaallisista lähtien jo pitkään, ja nykyään paikka nauttii melkoista suursuosiota matkailijoiden keskuudessa. Onhan siellä nättiä, ei käy kiistäminen. Sieviä rannikkokaupunkeja löytyy noilta seuduilta toki paljon muitakin, ja me tykättiin kovasti esimerkiksi pienestä Ondarroasta, jossa pysähdyttiin useammaksi päiväksi, kun löydettiin edullinen ja kiva leirintäalue, jossa pystyi jopa tekemään vähän töitä respan ravintolassa.

San Sebastian, Baskimaa, Espanja | Elämää Nomadina Blogi
San Sebastian on Baskimaan kuuluisin rantakaupunki

Tiesitkö muuten, että Baskimaa ulottuu myös Ranskan puolelle, josta löytyy niin kutsuttu Pohjois-Baskimaa tai Ranskan Baskimaa? Muun muassa siihen tutustutaan reissupäiväkirjan seuraavassa osassa.

Mitä pidit tästä jutusta?

Klikkaa tähtiluokitusta

Keskiarvo 5 / 5. Arvioita annettu: 1

Koska tykkäsit tästä jutusta...

...haluatko seurata meitä myös SoMe:ssa?

Ikävää että et pitänyt tästä jutusta...

... miten voisimme kehittää sisältöä?

Haluatko saada tiedon uusista jutuista ja artikkeleista? Liity tilaajaksi!
Jaa kavereillekin jos tykkäsit

2 Vastausta

  1. Pyreneet kiinnostaisi. Nuo maisemat muistuttavat hieman tiettyjä paikkoja Alpeilla, mutta ovat kuitenkin omanlaisiaan. Voisin ajatella, että tuolla patikointi olisi rauhallisempaa kuin Alppien kuuluisimmissa paikoissa. Varmasti nuo kylätkin ovat viihtyisiä, mutta oma aika kuluisi kyllä lähes kokonaan patikkareiteillä!

    1. Vuoristovaellukset on upeita! Me tehtiin Pyreneillä lähinnä vain päiväpatikoita, ja Alpeilla pisin on viime kesän 8 päivän Tour du Mont Blanc, joka oli maisemallisesti aivan huikea reissu. Ensi kesäksi pitänee suunnitella jotain vastaavaa pidempää patikkaa jossain päin Eurooppaa, jos vain koronatilanne sallii.

Herättikö tämä juttu ajatuksia? Jätä kommentti ja osallistu keskusteluun!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa ilmoitukset!
Tilaa ilmoitukset sähköpostiisi ja pysy mukana nomadielämän pyörteissä!
Lähetämme sinulle viestin aina, kun uusi juttu tai artikkeli julkaistaan.